Ensi vuoden tammikuussa Suomessa järjestetään historiassaan ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan luottamushenkilöt uusille hyvinvointialueille.
Myös Satakuntaan syntyy uusi maakunnan laajuinen hyvinvointialue, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.
Julkisessa keskustelussa sote-uudistuksen päähuomio on keskittynyt terveydenhuoltoon ja jossain määrin sosiaalipalveluiden uudistamiseen ja kehittämistarpeisiin. Pelastustoimen tulevaisuus on valitettavasti jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle.
Tämä ei tarkoita, etteivätkö pelastustoimen palvelut olisi arjen turvallisuuden kannalta yhtä tärkeitä kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Onkin välttämätöntä, että pelastustoimi otetaan yhtäläisesti huomioon toimintaa kehitettäessä.
Pelastustoimen merkitystä arjen turvallisuuden takaajana ei voi ylikorostaa. Tulipalojen sammutustyön ohella ensihoito lienee monille pelastustoimen palveluista tutuin avun ja turvan tuoja hätätilanteessa.
Pelastustoimi vastaa kuitenkin monipuolisesti suomalaisten turvallisuudesta niin kotiympäristössä kuin laajemminkin. On turvallisuuskoulutuksia ja palotarkastuksia, neuvontaa ja ohjausta. Näillä ennaltaehkäistään onnettomuuksia ja hätätilanteita.
On hyvä muistaa, että erilaiset luonnonkatastrofit ja muut uhat vaativat aina varautumista. Myrskyn jäljiltä sähköt voivat olla poikki isollakin alueella, tiet tukossa ja vedentulo keskeytynyt.
Näihin kaikkiin tilanteisiin myös uusien hyvinvointialueiden on varauduttava. Prosessien on oltava kunnossa, tekijöiden valmiudessa ja viestien hädän sattuessa kuljettava.
Kova työvoimapula vaivaa valitettavasti pelastustoimea. Onneksi moni lapsi ja nuori haaveilee edelleen palomiehen ammatista. Tätä paloa olisi tärkeää onnistua pitämään yllä, jotta alalle hakeutuisi tulevaisuudessa riittävästi tekijöitä.
Tämäkin haaste yhdistää pelastus-, sosiaali- ja terveysalaa. Kaikki näistä huutavat nimittäin tekijöitä ja huutoon vastaaminen vaatii toimia alojen houkuttelevuuden ja pitovoiman eteen.
Tässä haasteessa sopimuspalokunnilla ja niiden järjestämällä nuorisotyöllä on merkittävä rooli. Isossa osassa Suomea, myös meillä Satakunnassa, ihmisten arjen turvallisuudesta vastaavat nimittäin sopimuspalokuntalaiset, jotka lähtevät keikoille kellon ympäri oman päätyönsä ohella.
Hyvinvointialueiden valmistelussa onkin otettava sopimuspalokuntalaiset vahvasti mukaan. Myös sopimuspalokuntien lainsäädännöllistä asemaa on syytä vahvistaa. Suomen sisäinen turvallisuus on vaarassa, jos kipinä uhrata arvokasta vapaa-aikaa pelastusalalle loppuu.
Pelastustoimen harjoittama nuorisotyö on monin tavoin arvokasta. Palokuntanuorten toiminta on hieno harrastus, josta saa arvokkaita rakennuspuita elämänpolulle.
Itsekin muistan lämmöllä Kiukaisten VPK:n nuorisotoimintaa.
Palokunnilla on myös omia naisosastoja, joissa kehitetään osallistujien turvallisuustaitoja ja samalla koko lähiyhteisön turvallisuutta. Kaikki tämä perustuu vapaaehtoistyöhön, jonka hyödyt säteilevät laajasti ympäröivään yhteiskuntaan.
Arjen turvallisuus on kuitenkin asia, jota ei voi kokonaan ulkoistaa. Siksi meidän jokaisen on myös omalta osaltamme otettava vastuuta turvallisesta ja sujuvasta arjesta. Noudatetaan ohjeita, hallitaan riskejä, varaudutaan asianmukaisesti, hankitaan kotivarat, tarkistetaan palovaroittimet ja opetellaan ensiaputaidot. Nämä tiedot ja taidot ovat hädän tullen mittaamattoman arvokkaita.
Eeva Kalli”Suomen sisäinen turvallisuus on vaarassa, jos kipinä uhrata arvokasta vapaa-aikaa pelastusalalle loppuu.”
Kirjoittaja on satakuntalainen kansanedustaja.