Raumalla alettiin kohista Rauman Energian myynnistä suvella, kun Länsi-Suomi kertoi kaupunginhallituksen vaatineen selvitystä energiayhtiön tulevaisuudesta kaupungin konserniyhtiönä.
Tarkoitus ei ole ainakaan koko yhtiötä myydä, vaan miettiä, miten REO voisi tuottaa paremmin kaupunkilaisille, tarkensi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (LS 18.8.).
Selvitys teetettiin ulkopuolisella konsultilla. Tuloksia pureskellaan Rauman budjettikäsittelyn osana syksyllä.
Selvitys on tarpeen. Kaupungin pitääkin aina välillä kriittisesti arvioida omistajaohjaustaan.
Leppikorpi pallotteli haastattelussamme mahdollisuutta painottaa omistuksia uudella tavalla. Rauma tarvitsee tulevaisuudessa rahaa muun muassa Järviluotoon.
Rauman konserniyhtiöitä ovat REO:n ohella esimerkiksi Rauman Satama, Rauman Meriteollisuuskiinteistöt, Rauman Vesi ja Rauman seudun jätehuoltolaitos.
Kunnat muuttuivat kertalaakista, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin alueiden hoidettavaksi ja viime kädessä valtion maksettaviksi.
Kuntia on alettu ajatella alueellisen vetovoiman keskuksina ja kehittäjinä. Onko pienimmillä kunnilla siihen rahkeita, kysyy kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä.
Tuoreessa kirjassaan Laesterä hakee vastausta kysymykseen, millainen kunta säilyy 2030-luvulle. Hän toivoo, etteivät kunnat kutistumisen pelossa ala ottaa liian suuria riskejä.
Kirjaa tehdessään Laesterä yllättyi, miten dramaattisesti esimerkiksi tuulivoima voi muuttaa kuntien tulopohjaa. Siitä jo kesällä kerroimme (LS 16.6.).
”Uudessa kunnassa” konserniyhtiöiden merkitys vain korostuu, arvioi Laesterä.
Hyvin hoidetut kuntayhtiöt tulouttavat euroja, joilla maksetaan palveluja ja investointeja. Mutta voi käydä niinkin, että kunta joutuu tukemaan yhtiöitään.
Laesterän päätelmään on helppo yhtyä: kuntayhtiöiden hallituksiin pitää saada kovaa osaamista. Pelkkä puoluekirja ei saa jatkossa riittää.