Perhevapaauudistus investoi isyyteen

Syitä suomalaisten vähentyneeseen intoon hankkia lapsia on etsitty pitkään.

Yhtä selkeää ratkaisua suunnan kääntämiseksi ei ole olemassa, mutta eilen pitkän ja monivaiheisen väännön jälkeen esitetty perhevapaauudistus on iso askel kohti perhe-elämän ja työn entistä soljuvampaa yhteensovittamista.

Suomessa isät ovat ainakin tilastojen mukaan naapurimaa Ruotsia huomattavasti vähemmän pienten lastensa kanssa kotona.

Nyt sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) suorastaan radikaaliksi luonnehtima uudistus nostaa äidit ja isät lähes samalle viivalle.

Jos esitys menee ehdotetun kaltaisena läpi, molemmat vanhemmat ovat saamassa yhtä suuren osan vapaista eli noin 6,6 kuukautta.

Omasta kiintiöstään kumpikin voi luovuttaa toiselle 69 päivää. Tämä on tärkeää, sillä perheiden tarpeet ovat hyvin erilaisia.

Lisäksi vanhemmista raskaana oleva saa noin kuukauden päivärahajakson ennen vanhempainrahakauden alkua.

Uudistuksen periaatteet ovat hyvät ja tavoitteet kauaskantoisia.

Vauvaperheiden jaksamista ja taakkaa voidaan helpottaa jakamalla urakkaa vanhempien kesken.

Uudistus on investointi isyyteen. Se ohjaa isiä käyttämään entistä suuremman osan perhevapaista.

Kysymys ei ole vain tasa-arvosta. Tällä pyritään luomaan isille mahdollisuus luoda aiempaa kiinteämpi side lapseensa.

Suomessa isät saivat oman korvamerkityn isäkuukauden vuonna 2003. Edelleenkään kaikki isät eivät oikeuttaan käytä.

Lakiuudistuksen rinnalla tarvitaan myös asennemuutosta.

Isä kyllä pärjää kotona pikkuisen kanssa, vaikka he eivät sitä itse usko, saati sitten äidit tai anopit.

Asennemuutosta kaivataan myös työpaikoilla. Nuorten isien ja edellisten sukupolvien miesten ajatukset kun eivät aina kulje samoja ratoja.

Kun vanhemmuuden kustannukset jatkossa jakaantuvat tasaisemmin kummankin sukupuolen työnantajien kesken, voidaan ainakin toivoa tällä olevan positiivista vaikutusta nuorten naisten työllistymiseen.