Perussuomalaisten riitaisa historia

Perussuomalaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini Rauman satamassa. Isäntien joukossa muun muassa puolueen paikallispoliitikko Pasi Mäenranta (oik). Arkistokuva: Pekka Lehmuskallio

Viimeisten gallupien mukaan Perussuomalaiset on tällä hetkellä Suomen suurin tai toiseksi suurin puolue. Moni on ihmetellyt, että mistä PS:n suosio johtuu. Minun mielestäni suurin osa PS:n kannattajista on tavallisia tolkun ihmisiä, joihin hyvät puheenlahjat omaavat populistit vetoavat.

Perusuomalaisten edeltäjän SMP:n perustaja Veikko Vennamo oli keskustapopulistinen pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri. Vennamo oli hyvin ristiriitainen hahmo, joka nautti laajojen kansapiirien suosiota.

Riitauduttuaan puolueensa Maalaisliiton, etenkin puoluesihteeri Arvo Korsimon, kanssa Vennamo perusti oman puolueensa, Suomen Pientalonpoikien Puolueen, SPP:n, vuonna 1959. SPP muutti nimensä Suomen Maaseudun puolueeksi, SMP, joka merkittiin puoluerekisteriin v. 1969. Vuoden 1970 vaaleissa SMP saavutti vaalivoiton ja voiton myötä 18 kansanedustajaa.

Suurempaa eduskuntaryhmää oli kuitenkin vaikeampi johtaa. Kesän 1972 aikana alkoi näkyä merkkejä ristiriidoista puoluejohdon ja puolueen kansanedustajien välillä. Kouvolassa elokuussa pidetyn riitaisan puoluekokouksen jälkeen tapahtumat johtivatkin siihen, että eduskunnan istuntokauden alkaessa ryhmä oli jakautunut kahtia. Tämän seurauksena syyskuussa 1972 SMP:n eduskuntaryhmästä erosi 12 kansanedustajaa muodostaen oman ryhmän. Eronneet edustajat perustivat joulukuussa 1972 Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen, SKYP:n.

Vuoden 1975 vaaleissa SMP sai kaksi kansanedustajaa ja vuoden 1979 eduskuntavaaleissa SMP menestyi saaden 7 kansanedustajaa. Pekka Vennamo valittiin SMP:n puoluejohtajaksi 1979. Hänen johdollaan SMP sai suuren vaalivoiton jo vuonna 1983 ja 17 edustajaa. Vaalivoiton myötä puolue pääsi hallitukseen ja sai Sorsan hallitukseen 2 ministeriä. Vuoden 1987 vaaleissa puolue menetti seitsemän paikkaa. Vaalien jälkeen muodostettuun Holkerin hallitukseen SMP sai yhden ministerin.

SMP kuitenkin lähti hallituksesta 1990. Vuoden 1991 vaaleissa oppositiossa ollut SMP sai 7 kansanedustajaa. Ryhmä kuitenkin jakautui lukuisiin kilpaileviin ryhmiin vuosina 1993–94. Vuoden 1995 vaaleissa SMP sai vain yhden edustajan. SMP haettiin konkurssiin 1995.

Perusuomalaiset r.p., PS, perustettiin toukokuussa 1995. Puolue sai puheenjohtajansa Timo Soinin ”jytkyksi” nimeämän vaalivoiton 2011 vaaleissa saaden 39 edustajaa. Vaalivoitosta huolimatta puolue jäi oppositioon. Vuoden 2015 vaalien jälkeen puolue meni Sipilän hallitukseen ja sai 4 ministerinpaikkaa. Timo Soini hävisi puheenjohtajan vaalin Jussi Halla-Aholle puoluekokouksessa 2017.

Halla-Ahon valinnan jälkeen puolue jakautui taas kahtia, kun enemmistö kansanedustajista erosi ja muodosti ryhmän Uusi Vaihtoehto, josta myöhemmin tuli Sininen Tulevaisuus. Historian aikana SMP:n ja PS:n eduskuntaryhmistä on tapahtunut useita loikkauksia muihin puolueisiin tai irtautumisia yhden edustajan ryhmäksi.

Tämän PS:n historian kautta peilaten, voidaan ennustaa, että puolueen tulevaisuudessa tapahtuu taas jonkinlainen jakautuminen demokraattisia arvoja kunnioittavien sekä äärioikeistolaisten Suomen Sisun väen ja hommalaisten kannattajien kesken.

Mielestäni huolestuttavaa PS:n nykyisessä kannatuksessa on se, että näiden tolkun ihmisten äänillä puolueessa valtaa pitävät, äärioikeistolaiset ja populistiset, voimat saavat niin suuren vallan, että sitä voimaa on myöhemmin hankala padota.

Tämän epävirallisen PS:n historian ja arvion kirjoitti

Hannu Ollila