Pienelle ja pyöreälle lisätilausta viljelyyn

Suomalainen kasvinviljely on muutamassa vuodessa kokenut isoja muutoksia.

Viljakasveista kauran suosio pääsi jopa yllättämään ja nyt pienestä ja pyöreästä herneestä on muodostumassa suomaiselle viljelijälle uusi mahdollisuus.

Tänä vuonna herneen viljelyala on ennätysmäinen.

Tavallisesti kylvöala on vaihdellut 5 000–11 000 hehtaariin. Tänä kesänä hernettä kasvaa noin 25 000 hehtaarilla ja vielä enempäänkin olisi tarvetta.

Kysyntää on nyt sekä elintarvikkeeksi kasvatettavasta herneestä että rehuteollisuuden raaka-aineesta. Valtaosa tuotannosta menee rehuksi.

Kiistellystä tuontisoijasta halutaan eroon ja sen kotimaiseksi korvaajaksi on noussut herne.

Suomi on itse asiassa päässyt soijasta eroon huomattavasti muuta Eurooppaa paremmin.

Kokonaan oma lukunsa ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikka, joissa soija on edelleen lihantuotannossa käytettävän rehun pääraaka-aine.

Myös elintarviketeollisuudessa pitkistä ja valoisista kesäpäivistä arominsa poimivaa hernettä tarvitaan aiempaa enemmän.

Säkylässä toimiva Apetit on onnistunut avaamaan ja kasvattamaan suomalaiselle herneelle markkinoita vaativaksi ruokamaaksi tunnetusta Italiasta ja Kreikasta.

Myös Ruotsissa kiinnostus naapurimaan tuotantoon on noussut.

Aasian suunnalla vientimaat ovat Kiina ja Taiwan.

Italialaiset pitävät pienistä ja makeista herneistä, aasialaisten maku on hiukan toisenlainen.

Ihan helppoa herneen viljelyn laajentaminen ei ole. Viljelyvarmuus ei ole ollut kovin hyvä ja sadon onnistumisesta ei ole aina takeita.

Nyt lajikekehitys on mennyt eteenpäin. Se on tuonut lisää viljelyvarmuutta.

Ilmastomielessä herne on hyvä kasvi, sillä se sitoo typpeä mutta samalla viljely edellyttää laajaa viljelyalaa ja viiden vuoden viljelykiertoa.

Vallan pienillä pinta-aloilla ei hernerinkiin ole mahdollisuuksia päästä.

On kuitenkin hyvä, että maailman pohjoisin maatalousmaa löytää uusia avauksia ja voi näin hyödyntää sijaintinsa tuomia aromaattisia mahdollisuuksia.