Poliisin liikennevalvonnalla on tänä vuonna tuttu, mutta ikävän ajankohtainen teema. Nimittäin nuoret. Tavoitteena on nuorten liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentäminen.
Suomessa kuolee kolareissa joka vuosi lähes 50 nuorta ajokortti-ikäistä.
Kaikkein suurimmassa vaarassa ovat juuri ajokortin saaneet.
”Nuorten liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys on pysähtynyt paikalleen”, kiteytti poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen (LS verkko 29.4.).
Kolariuutisten taustalta löytyy usein samoja asioita: ylinopeutta, päihteiden käyttöä, tieltä suistumisia.
Ei mitään uutta auringon alla.
Poliisin valvonnan painopisteitä ovat nuorten liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten estämisen lisäksi päihteet ja ajoterveys sekä raskas liikenne.
Viime mainitun osalta tarkkailussa ovat ylikuormat, ajo- ja lepoajat, ajoneuvon kunto sekä harmaa talous.
Poliisiylitarkastaja myönsi, että liikennevalvonnan taso on heikentynyt.
Esimerkiksi puhallutuksia ja huumepikatestejä tehtiin kahden viime vuoden aikana roimasti vähemmän kuin ennen koronakriisin puhkeamista.
Suurin osa kärähtää poliisipartion aktiivisen puuttumisen seurauksena, ei puhallusratsioissa.
Silti on helppo yhtyä Rissasen näkemykseen julkisten ratsioiden tärkeydestä. Niillä on merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus.
Kolme keinoa. Poliisitarkastaja Heikki Kallio nimesi kolme asiaa, joilla liikenneturvallisuutta voisi parantaa nopeasti ja tehokkaasti.
Ensimmäinen on lain muutos, ettei kameravalvonnassa tarvitsisi tunnistaa kuljettajaa, vaan ajoneuvon omistaja olisi aina vastuussa. Ehdotus on sinänsä perusteltu, mutta siihen liittyy ilmeisiä oikeusturvariskejä.
Toinen keino olisi pakollinen alkolukko kaikille tai ainakin rattijuopumuksesta tuomituille.
Kolmanneksi poliisitarkastaja toisi nopeudenrajoittimet autoihin ja moottoripyöriin.