Presidentin valinta eduskunnalle

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe synnytti jälleen monen mielessä ajatuksen siitä, että pitääkö koko kansa vaivata vaaliuurnille vallattoman presidentin valinnan takia. Kuva: Jon Norppa

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe synnytti jälleen monen mielessä ajatuksen siitä, että pitääkö koko kansa vaivata vaaliuurnille vallattoman presidentin valinnan takia. Tuon vallinnan voisi suorittaa eduskuntakin. Presidentillämme ei enää ole sisäpoliittista valtaa. Ulkopolitiikkaakin presidentti hoitaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Presidentti-instituutiouudistuksiin tulisi tilaisuus nyt, kun istuvan presidentin viimeinen kuusivuotinen virkakausi vuonna 2024 päättyy.

Presidenttiviran lopettamiseen tuskin löytyy poliittista rohkeutta, eikä kansakaan olisi siihen valmis. Me näköjään tarvitsemme niin sanotun ”seremoniamestarin”, kuten on monessa EU-maassakin

Sekin vaati peruslain muutoksen, jos presidentin valinta siirtyisi esimerkiksi eduskunnalle.

Mediassa on jo käynnistetty tunnusteluja siitä, että nykyistä presidentin virkakautta jatkettaisiin edesmenneen presidentti Urho Kekkosen tavoin poikkeuslailla. Tunnustelussa on kyllä myös ”jumaloimisen” makua. Kekkosenkin tuolloinen valita oli kyllä varsin erikoinen temppu. Silloinen Neuvostoliito tarvitsi Suomessa takuumiehen. Kekkosen presidenttiys sisälsi ulkopolitiikan lisäksi myös sisäpoliittista valtaa.

Jos nyt kuitenkin Niinistön virkakauden jatkamiseen päädyttäisiin, niin siitäkin päättäisi eduskunta, ei siis enää kansa.

Kansanvalta ei siitä kuitenkaan heikkenisi, vaikka presidentinvaali jäisi pois. Sen tilalle tulisi mahdollisen sote-uudistuksen myötä maakunta- tai hyvinvointialueiden vaali. Se on kansalaisten kannalta huomattavasti tärkeämpi kuin presidentinvaali.

Pentti Välimaa