Pörssisähköasiakkaille alkukesä oli mukava. Sähkö maksoi touko–heinäkuussa keskimäärin nelisen senttiä. Elokuun loppupuolella sähköstä on pitänyt maksaa nelinkertaista hintaa.
Paljon on toitotettu, että jyrkät hinnan vaihtelut ovat tulleet niin sanotusti jäädäkseen.
Mutta ihmetyttihän se, kun ensin oli päiviä, jolloin sähkö oli ”ilmaista” eli pörssihinta painui miinukselle. Ja sitten hinta ampaisi jopa yli 60 senttiin kilowattitunnilta.
Viime viikkojen korkeiden hintoja selityksiä ovat tuulivoiman vähäisyys, ydinvoimaloiden huoltotyöt sekä rajoitukset siirtoyhteyksissä Suomen ja Ruotsin välillä.
Näitä tilanteita tulee vastakin, kun suuria tuotantoyhteyksiä on pois pelistä, siirtoverkoissa on vikaa – ja esimerkiksi pitkien pakkasjaksojen aikana, kun lämmitystarve kasvaa rajusti.
”Meidän suppean korkeat hinnat ovat merkki siitä, että tarjontaa ei ole riittävästi ja markkinat eivät toimi niin kuin niiden pitäisi”, sanoi Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund (LS 27.6.).
Lund tuli sohaisseeksi ampiaispesää todetessaan, ”ettei pörssisähkön hinta ole täysin itsenäinen ilmiö, johon energiayhtiöt eivät mitenkään voisi vaikuttaa”.
Pörssihintojen manipuloinnista tuotantoa rajoittamalla on joitakin esimerkkejä maailmalta. Lund ei usko, että tällaista tehtäisiin Suomessa.
Hän kuitenkin kaipaa tehokkaampaa viranomaisvalvontaa, esimerkiksi ajoittaisten tuotantokatkosten taustasyiden selvittämistä aina.
On syytä korostaa, ettei ajankohtaisessa hintapiikissä ole nähtävissä mitään epäilyttävää.
Pörssisähköä ei pelätä kannata. Pitkässä juoksussa pörssisähkö lienee edelleen edullisinta.
Kannattaa myös tutustua hintakiinnityksiin, joilla pörssisopimuksen saa käytännössä muutettua tutun määräaikaisen kaltaiseksi.
Esimerkiksi Omavoima tarjoaa nyt noin 8 sentin hintaa vuodeksi eteenpäin. Syksyn kiinnityshinta oli maanantaina noin 7 senttiä ja talven noin 9 senttiä.