Puheista päätellen vaalit alkavat olla lähellä!

Eduskuntavaalit lähestyvät.

On taas ns. vaalipuheiden ja poliittisten linjanvetojen aika. Runsas viikko sitten YLE välitti julkisuuteen tiedon vaalikoneensa vastauksista.

Niiden mukaan enemmistö Varsinais-Suomen kansanedustajaehdokkaista asettaa ns. Tunnin junan rakentamisen tärkeämmäksi kuin valtatie 8 kehittämisen ja liikenneturvallisuuden parantamisen Turun ja Porin välillä.

Nyt vastakkain on siis pantu matka-aikasäästö ja tieliikenteen turvallisuuden parantaminen.

Näin ei tietenkään saisi tehdä, koska hankkeet palvelevat täysin eri tarpeita. Valtatie 8 on onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrällä mitattuna yksi maamme vaarallisimmista tieosuuksista.

On surullista, jos ehdokkaat todella pitäisivät tärkeämpänä pientä matka-aikasäätöä kuin sitä, että valtatie 8:lla menetettäisiin vähemmän ihmishenkiä tai tulisi vähemmän loukkaantuneita.

Jos näin kuitenkin on, niin merkilliset ovat arvot meidän ehdokkaillamme.

Kuten tiedämme, pääkaupunkiseudulla asuminen on merkittävästi kalliimpaa kuin esim. täällä Lounais-Suomessa.

Tämä generoi pendelöintiä. On siis todennäköistä, että nopea junayhteys lisäisi alueemme houkuttelevuutta Helsingin nukkumalähiönä. Tähän kehitys mielestäni johtaisi.

Toisiko Tunnin juna radan varteen sitten uusia yrityksiä muualta Suomesta tai ulkomailta? Siihen minulla ei ole vastausta.

Toistaiseksi en ole kuullut esimerkiksi yhdenkään teollisuusyrityksen ilmoittavan halustaan muuttaa toimintansa Turun seudulle nopeamman junayhtey- den vuoksi.

Ajatuksiani ei kuitenkaan saa tulkita niin, että vastustaisin rautatiekuljetuksia.

Niillä on oma roolinsa niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Se on myös taloudellisesti järkevää silloin, kun volyymia on riittävästi, matkalla on pituutta ja olosuhteet ovat muutoinkin otolliset.

Tämä uusi, parin kolmen miljardin euron ratayhteys on kuitenkin pelkästään henkilöliikenneratkaisu, eikä yhtään helpota esimerkiksi vientiteollisuutemme tavaraliikenteeseen liittyviä ongelmia.

Laitetaan nämä nykyiset, todella surkeassa kunnossa olevat, väylät ensin ajanmukaiseen, nykykalustolla liikennöitävään kuntoon sekä varmistetaan niille riittävä kunnossapitorahoitus.

Vasta sen jälkeen on aika miettiä täysin uusia, valtion rahoittamia kohteita, jos rahaa kirstussa edelleen riittää.

Tulevan hallituksen ohjelmassaan ja eduskunnan päätöksissään tulee nähdä liikenteen infrastruktuuri uudesta näkökulmasta.

Kaikkien liikenneverkkojen ja -palvelujen on edistettävä Suomen menestystä kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kommunikoinnissa. Länsi-Suomen satamat ja niiden sujuvat tieliikenneyhteydet ovat keskeinen osa tämän menestyksen varmistamisessa.

Suomen teollistumista tuettiin 1960- ja 1970-luvuilla tie- ja rataverkon vahvalla kehitystyöllä. Viime vuosina on puhuttu liikenneverkkojen korjaus- ja investointivelasta.

Miksi emme halua ylläpitää edellisten sukupolvien aikana rakennettua kansallisomaisuuttamme?

Elämme kuitenkin aikaa, jolloin Suomi on paljon vauraampi kuin 1960-luvulla. Miten tässä näin pääsi käymään?

Tarvitaan rahaa ja ymmärrystä liikenneverkkojen merkityksestä.

”Tämä uusi, parin kolmen miljardin euron ratayhteys on kuitenkin pelkästään henkilöliikenneratkaisu, eikä yhtään helpota esimerkiksi vientiteollisuutemme tavaraliikenteeseen liittyviä ongelmia.”

Ralf Hellsberg

puheenjohtaja, Länsi-Suomen

kuljetusyrittäjät