Punkkirokotetta ei edelleenkään ole

Nuo suoranaiset maan vaivat eli punkit ovat heränneet jälleen tulevaan kesään. Lemmikkieläimet kuten koirat ja kissat ovat voineet kerätä itseensä ensimmäiset punkit jo viikkoja sitten.

Punkit alkavat etsiä saalista lämpötilan noustessa noin viiteen asteeseen ja pysyvät aktiivisina jopa loka-marraskuuhun asti.

Punkit eli puutiaiset levittävät sekä borreliaa että puutiaisaivotulehdusta. Punkeilta voi kuitenkin suojautua käyttämällä esimerkiksi pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Puutiaisaivotulehdusta vastaan on olemassa myös rokote. Rokote ei suojaa kuitenkaan itse punkeilta eikä borrelioosilta.

Puutiaisia esiintyy lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Punkit viihtyvät hyvin ruohikossa ja pensaikossa erityisesti siellä, missä on varjoista ja kosteaa.

Puutiaisten levittämistä taudeista borrelioosia tavataan Suomessa laajasti. Myös puutiaisaivotulehdustapauksia on raportoitu eri puolilla Suomea, mutta tauti on selvästi borrelioosia harvinaisempi ja tautitapaukset rajoittuvat usein pienelle alueelle.

Nykyään myös Rauma mainitaan usein puutiaisaivotulehduksen kohdalla riskialueeksi.

Vuonna 2017 puutiaisaivotulehdukseen sairastui Suomessa 82 ihmistä. Tapaukset olivat pääosin vakavia tautimuotoja. Tartuntojen kokonaismäärä on selvästi suurempi. Yli 90 prosenttia tartunnan saaneista on nimittäin oireettomia tai lieväoireisia.

On arvioitu, että taudin perinteisellä suuren riskin alueella Ahvenanmaalla yksi henkilö 50 000:sta saarella viikon viettäneestä saa puutiaisaivotulehduksen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan riskiä voi sanoa pieneksi, eikä sitä kannata surra koko kesää.

Punkkitilanteeseen ei Suomessa liene tulossa helpotusta tulevinakaan vuosina, sillä punkkikannan arvioidaan olevan kasvussa. Entistä leudompien talvien lisäksi kantaa kasvattaa koirien ja muiden punkkien isäntäeläinten, kuten peurojen, määrän kasvaminen.

Sekin kannattaa toki tässä punkkikauhussa muistaa, että suurin osa punkeista ei levitä minkäänlaisia sairauksia.