Puolue ehdokasta tärkeämpi vaaleissa

Enemmistö aikuisväestöstä on täysin varma, että käy äänestämässä ensi kevään eduskuntavaaleissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaamassa kyselyssä 62 prosenttia 18–79-vuotiaista vastasi niin.

Kun lisätään melko varmasti äänestävien osuus, 21 prosenttia, antaa kysely viitteitä äänestysprosentin mahdollisesta noususta.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänioikeutensa käytti 72 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista.

Vanhempi väki pitää äänestämistä kansalaisvelvollisuutena. Eläkeikäiset ovat kaikkein varmimpia äänestäjiä.

Ja 65 vuotta täyttäneitä on paljon, pitkälti toista miljoonaa.

Vastaavasti alle 30-vuotiaista vain vähän yli puolet on kyselyn mukaan varma, että käy äänestämässä.

Ja näitä nuoria äänestäjiä on selvästi vähemmän kuin eläkeikäisiä.

Yllättävä tulos kyselyssä on, että aiempaa useampi äänestäjä aikoo valita puolueen ennen ehdokasta.

Puolueen ehdokasta tärkeämmäksi ilmoitti peräti 51 prosenttia vastaajista.

Neljä vuotta sitten, ennen viime eduskuntavaaleja, tällä kannalla oli vain 40 prosenttia vastaajista.

Vain 15 prosenttia painottaa enemmän henkilöä eli ehdokasta.

Mielenkiintoinen pointti on, että puolueen etusijalle nostaminen painottuu eniten nuorempien ikäluokkien keskuudessa.

Joka toinen äänestäjä tekee kyselyn perusteella valintansa yhden puolueen ehdokkaiden joukosta. Puolueuskollisimmilta vaikuttavat kokoomuksen ja vihreiden kannattajat.

Demarien ja keskustan kannattajista enemmän kuin kaksi viidestä saattaa tehdä valintansa useamman kuin yhden puolueen ehdokkaiden joukosta.

Rauman seudulla vaalispekuloinnin kuumin kysymys on, miten jakautuvat Kristiina Saloselta ”vapautuvat” yli 10 000 ääntä.

Todennäköisesti Matias Marttinen (kok.) saa osan, koska monet pitävät tärkeänä, että Raumalla on ainakin yksi kansanedustaja.

Raumalta on aina mennyt läpi vähintään yksi demari. Se on nytkin mahdollista, jos joku kolmesta tarjokkaasta profiloituu selväksi kärkiehdokkaaksi.