Puskista ampuminen rapauttaa keskustelukulttuuria

Suomessa yhteiskunnallinen keskustelu on keskittynyt somealustoille, joissa on mahdollista toimia nimimerkillä. Anonyymi toiminta heikentää keskustelukulttuuria ja lisää vihapuhetta.

Vallanpitäjien olisi nyt aika vetää johtopäätökset ja keskittää viestintänsä palveluihin, joissa toimitaan omalla nimellä.

Tänä kesänä Suomen yhteiskunnallista keskustelua ovat ravistelleet nimimerkillä kirjoitetut kirjoitukset. Nimimerkki riikka kommentoi aikoinaan Scripta-blogin Vieraskirjassa maahanmuuttoa rasistisesti. Kirjoitukset nosti ensimmäiseksi esiin toinen nimimerkillä esiintyvä Tapio Kuusitapio -niminen käyttäjä Twitterissä.

Miksi Suomessa peitenimillä toimiminen, puskista ampuminen, on sosiaalisessa mediassa niin yleistä?

Viestintätoimisto Aivelan teettämän valtakunnallisen kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista, peräti 40 prosenttia, esiintyy somessa usein tai joskus anonyymina.

Nimimerkillä eivät esiinny vain syrjäytyneet vaan yhteiskunnallista arvostusta nauttivat henkilöt.

Kyselyn mukaan 42 prosenttia johtavassa asemassa olevista, 37 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ja 48 prosenttia muissa toimihenkilötehtävissä toimivista käyttää somea vähintään joskus anonyymina.

Nimimerkeillä toimiminen ei ole harmitonta. Jo 1970-luvulla tutkittiin, että tietokonevälitteinen anonyymius lisää aggressiivisuutta ja vihapuhetta.

Anonyymi sometoiminta on kuitenkin yleistä, koska julkishallinto, poliitikot, yritykset ja median edustajat edelleen suosivat sellaisia somealustoja kuten Twitteriä, joissa oikean nimen käyttöä ei edellytetä.

Kyselytutkimuksen mukaan Twitteriä käyttää päivittäin vain 12 prosenttia kaikista suomalaisista.

Palvelun algoritmi suosii voimakkaita negatiivisia tunteita herättävää sisältöä, eli käyttäjille tarjoillaan juuri sellaisia julkaisuja, jotka ärsyttävät heitä eniten.  

Twitterin viimeaikaisen alamäen myötä on uutisoitu kilpailevista palveluista. Viime syksynä Mastodon keräsi käyttäjiä, mutta osoittautui monille teknisesti haastavaksi. Hiljattain heräsi keskustelu somejätti Metan Threadsista, joka ei kuitenkaan vielä ole tarjolla Euroopassa.

Varteenotettavia vaihtoehtoja kyllä on jo olemassa. Nimimerkkien käyttö ei ole sallittua esimerkiksi ammattilaisten suosimassa Linkedinissä tai monen laatumedian keskustelupalstoilla.

Samoin kuvapalvelu Instagramin tarinoissa tai Facebookin keskusteluryhmissä käydään hedelmällistä yhteiskunnallista keskustelua.

Osa viranomaisista, kuten THL, on jo vetäytynyt Twitteristä asiattoman keskustelun vuoksi. Nyt muidenkin vallankäyttäjien olisi aika laittaa loppu puskista ampumiselle!

Muutos edellyttää vain tahtoa. Jokainen viesti – nimetön tai omalla nimellä kirjoitettu – joka lähetetään kasvotonta keskustelua ruokkivaan somepalveluun, pitää kyseistä somealustaa ja anonyymia keskustelukulttuuria hengissä.

Aino Pajukangas

Yrittäjä, YTM