Putinin toiminnalle on historialliset syynsä

Mauno Koivisto toteaa kirjassaan Venäjän Idea (2001), että Venäjän historian lasketaan alkaneen viikinkiylimys Rurikista. Rurik hallitsi Novgorodia ja hänen poikansa Igor otti hallintaansa Kiovan. Kyseinen hallitsijasuku yhdisti sitten Venäjällä asuvat itä-slaavit ja tästä alkoi nykyisen Venäjän ensimmäinen vaihe, Kiovan Rus.

Rurikin suvun asetuttua Kiovaan siitä tuli Venäjän ensimmäinen pääkaupunki ja Kiovan ympäristöstä alkoi muodostua maan ydinalue.

Myytti ”kolmannesta Roomasta” syntyi 1500-luvun alussa Pihkovan Elesarin luostarin munkki Filofein toimesta. Kytkentä vanhaan roomalaiseen korkeakulttuuriin vaikuttaa tämän päivän ajattelun mukaan kuitenkin varsin ohuelta. Kun Kiovan Venäjä omaksui kristinuskon, se tapahtui paljolti munkkien välityksellä, joilla oli kielteinen asenne antiikkiin.

Koivisto toteaakin kirjassaan, että näin antiikin elementit siivottiin kristillisistä kirjoituksista pois ja tämä eristäytyminen antiikin perinnöstä on vaikuttanut merkittävästi venäläiseen ajatteluun ja yhteiskunnan kehitykseen.

Lisäksi läntisen kristillisen kirkon kielet olivat tuolloin heprea, latina ja kreikka. Sen sijaan Kiovan Venäjän omaksuttua kristinuskon, kieleksi tuli kirkkoslaavi. Kieli eristi sen tehokkaasti Länsi-Euroopasta, mutta siitä muodostui vahva side Serbiaan ja Bulgariaan.

Koivisto toteaa, että kristinuskon omaksuminen antoi Kiovan Venäjälle bysanttisen korkeakulttuurin, mutta ei antiikkiin perustuvaa sivistystä, mikä erotti sen sekä Bysantista että Länsi-Euroopasta.

1700-luvulla Venäjällä alkoi kehittyä oma filosofinen suuntauksensa ja tällöin kehittynyt slavofiilinen ajattelu suuntautui lännessä omaksuttua eurooppalaista rationalismia vastaan.

Kiovan Venäjä loppui sitten aikanaan tataarien hyökkäykseen ja lopullisesti Kiovan tuhosi 1300-luvulla riehunut musta surma. Näin Moskovan Venäjä alkoi kasvaa ja vahvistua ja Kiovan Venäjästä tuli Moskovan Rossija.

Kronikoiden mukaan Venäjä on poikkeuksellinen valtio, ja sen on itse Jumala perustanut. Tämän mukaan Venäjän ruhtinas hallitsi kansaa ”Jumalan armosta”. Valta tulee Jumalalta eikä missään tapauksessa kansalta.

Koivisto tarkentaa vielä, että ”semmoinen ajatus, että valta tulisi alhaalta päin, on ollut Venäjällä vieras”.

Edellinen antaa ymmärrystä siihen, miksi Ukraina on Putinille erityisen kipeä paikka. Samalla se kertoo myös venäläisestä mielenlaadusta, jossa uskonnon varjolla länsimaista viisastumista ja erityisesti antiikin ajan sivistymistä ei ole päässyt tapahtumaan.

Ja tämä näyttää koskettavan sitten erityisesti Venäjän nykyistä ”tsaaria”.

Jouni Suominen

Fil.tri ja KT