Putinin vientikielto ei tehtaita kaada

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti viime viikolla päätöksestään kieltää jalostamattoman raakapuun viennin ulkomaille. Päätöksen on määrä astua voimaan vuoden 2022 alussa (LS 4.10.).

Suomessa metsiä hakattiin noin 73 miljoonaa kuutiota. Venäjältä tuotiin Suomeen viime vuonna vajaat 9 miljoonaa kuutiota raakapuuta.

Vientikielto ei koskisi kaikkea tuontia. Silti puhutaan merkittävästä määrästä.

Rauman sellutehdas käyttää vuodessa puuta noin 3,5 miljoonaa kuutiota, Raumalle rakennettava saha noin 1,5 miljoonaa kuutiota.

Päätös ei tule kaatamaan yhtään sellutehdasta, arvioi Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikkö Juha Palokangas.

Hän lisää, että joidenkin sahojen toimintaan kiellolla olisi vaikutusta. Tuonti Venäjältä on arvokas lisä monelle.

Vientikiellolla pyritään Putinin virallisen selityksen mukaan puuttumaan laittomiin hakkuisiin Venäjällä. Kyse on kuitenkin protektionistisesta toimenpiteestä eli oman maan yritysten suojelemisesta ulkopuolista kilpailua vastaan.

Eikä ensimmäistä kertaa.

Vuonna 2007 Venäjä nosti puutulleja reippaasti, joskin korotukset peruttiin myöhemmin. Viime vuonna Venäjä rajoitti koivutukin vientiä.

Toteutuessaan kielto nostaisi suomalaisen puun kysyntää. Metsänomistajille olisi hyvä uutinen, kun puun myyntihinta todennäköisesti nousisi.

Puulle Suomessa on kasvavaa kysyntää. Metsä Groupin investointipäätöstä uudesta Kemin-tehtaasta odotellaan jouluksi, ja vireillä on muitakin selluhankkeita.

Kartonki puolestaan noussee viennin arvolla mitattuna Suomen tärkeimmäksi metsäteollisuustuotteeksi, kun Stora Enson uusi kone käynnistyy Oulussa.

Suomen ilmastopolitiikkaa Putinin kielto voi hankaloittaa, kun hakkuut kotimaassa lisääntyisivät.

”Jos hakkuut alkaisivat olla tasolla 75–80 miljoonaa kuutiometriä, niin silloin kyllä olisi ilmeinen riski sille, että Suomelle tulisi rasitetta ilmastovelvoitteissa”, kommentoi Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio (LS 4.10.).