Puukko ja pilleri eivät auta joka vaivaan

Hallituspuolueet pääsivät jälleen kerran sopuun sote-uudistuksesta. Suomeen perustetaan näillä näkymin 21 hyvinvointialuetta, joiden lisäksi järjestäjänä toimii Helsingin kaupunki.

Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Alueiden järjestettävänä olisi myös pelastustoimi.

Tässäkin sotessa, kuten monessa aiemmassa, tavoitteena on peruspalveluiden parantaminen ja palveluiden järkeistäminen siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähellä toisiaan ja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välinen raja hälvenee.

Suomen sote-menot ovat vuodessa noin 18 miljardia euroa, mikä tekee noin 4 000 euroa per suomalainen. Terveysmenot nielevät kansatuotteestamme noin 10 prosentin siivun. Siitä huolimatta luku on Pohjoismaiden pienin.

Suomalainen sote-palvelujärjestelmä kuuluu myös kehittyneiden maiden tehokkaimpien joukkoon. Joidenkin tutkimusten mukaan se on jopa tehokkain.

Asiantuntijoiden mukaan aihetta suureen henkselien paukuttamiseen ei kuitenkaan ole.

Noin 10 prosenttia väestöstämme käyttää terveyskustannuksista noin 80 prosenttia. Tilastojen mukaan 40 prosenttia suomalaisista ei käytä vuoden aikana kertaakaan julkisen terveydenhuollon palveluja.

Käytämme siis miljardeja euroja 250 000 kansalaisen hoitoon ja hoivaan vuodessa. Tähän joukkoon kuuluvat toisaalta kaikkein hauraimmassa asemassa olevat kansalaiset, kuten vanhukset sekä päihde- ja mielenterveyspotilaat.

Emeritusprofessori Martti Kekomäki tarjoaa ratkaisuiksi muun muassa ennaltaehkäisyyn panostamista, palveluintegraatiota ja väestötason kapitaatiorahoitusta sekä epätasa-arvoa ylläpitävien rakenteiden purkamista.

Kekomäen mukaan hyvinvointisektorin painopiste tulisikin olla ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Hänen mielestään puukko ja pilleri eivät ole ratkaisu kaikkeen.

Terveys tulee hänen mielestään suurelta osin muualta muun muassa liikunnasta, kouluttautumisesta, kulttuurista ja vapaaehtoistyöstä.