Ralf Gothoni ja juhlavuoden kantaatti

Säveltäjä, pianisti  ja kapellimestari Ralf        Gothonilta vuodeksi 1992 tilattu kantaatti sai ensiesityksensä Rauma-päivän vastaanotolla Rauma-salissa.    Alun perin kantaatti oli tarkoitus esittää Pyhän Ristin kirkossa, mutta se ei käynyt seurakunnalle.
Säveltäjä, pianisti ja kapellimestari Ralf Gothonilta vuodeksi 1992 tilattu kantaatti sai ensiesityksensä Rauma-päivän vastaanotolla Rauma-salissa. Alun perin kantaatti oli tarkoitus esittää Pyhän Ristin kirkossa, mutta se ei käynyt seurakunnalle. Kuva: Janne Rantanen

Ralf Gothoni muistaa epätarkasti Rauman juhlavuoden 1992 kantaatin syntyvaiheet (LS 1.8.).

Lounastimme silloinen kulttuurijohtaja Birgit Jaakola, Ralf Gothoni ja minä Rauman Festivon aikana kesällä 1991. Halusimme keskustella Gothonin kanssa mahdollisesta sävellyksestä kaupungille omistettuna juhlavuodeksi 1992.

Sitä en muista, mistä idea sai alkunsa. Saattoi olla idearikkaalta Jaakolalta.

Gothoni kertoi, että hänellä on työn alla säveltää kantaatti, jonka tekstinä on zen-buddhistinen teksti 1100-luvulta. Halusimme, että Raumalle sävelletään oma teos eikä haluta ostaa työn alla olevaa teosta.

Totesimme, että kaupungin tilausteoksen pitää olla Raumaan ja kaupungin historiaan liittyvä.

Gothoni ei sitä kieltänyt. Neuvotteluissa päädyttiin tilaamaan juhlavuoden kantaatti Raumalle omistettuna. Sopimukseen sisältyi kantaatin kaksi ensiesitystä Raumalla vuoden 1992 aikana. Sopimukseen sisältyi myös orkesteri ja solistit.

Sopimus tehtiin varauksella, että kaupunginvaltuusto sen hyväksyy.

Valtuustokäsittelyssä oli epäilyjä hankkeen mielekkyydestä. Puolustin sitä nimenomaan tekijän Rauma-lähtöisyydellä ja kantaatin raumalaisella sisällöllä.

Oma arvonsa oli silläkin, että Rauma mainitaan, kun kantaattia esitetään muualla.

Kantaatin valmistusprosessi jäi epäselväksi. Yritimme Jaakolan kanssa tiedustella asiaa.

Varmuutta sävellyksestä, orkesterista ja solisteista ei juurikaan saatu.

Hämmästys olikin melkoinen, kun esitys esitettiin kutsuvieraille Rauma-päivänä huhtikuussa 1992.

Kantaatti ja vähän muukaan ei ollut sitä, mitä oli tilattu. Sopimus- tekstiä enemmän oli luotettu neuvottelussa sovittuun.

Birgit Jaakolalla ja minulla oli selittämistä päättäjille ja arvostelijoille tapahtunutta.

Pentti Koivu

kaupunginjohtaja, emeritus