Rauma – kaupunki, joka ei halunnut yhdenvertaisuutta

Rauman kaupunki aikoo vihdoin yrittää siirtymää nykypäivään tasa-arvon huomioimisessa ja yhdenvertaisuuden tavoittelussa liputtamalla vähemmistöille. Ikävä kyllä pyrkimys ei ole aito ja kääntyy siksi itseään ja asiaansa vastaan.

Moniko huomasi, kun kaupunki liputti vähemmistöille? Se on tehty tänä vuonna jo kolme kertaa.

Otetaan esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa esiin tuovan Pride-liikkeen tukeminen. Naapurissamme Porissa on Pride-tapahtuma kulkueineen ja juhlineen. Tampere teki jopa oman Pride-lipun osoittaakseen olevansa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolella. Turun kaupunki puolestaan liputtaa koko Pride-viikon Pride-lipuilla näyttävästi.

Mutta mitä tekee Rauman kaupunki? Nostaa salkoon kaupungin vaakunalla koristetut liput, eli toisin sanoen kaupungin brändituotteen. Siis saman lipun, joka liehuu saloissa muutenkin 365 päivänä vuodessa.

Kaupunginhallituksen keksimä, radikaali ja suuri tuen osoitus on, että liput pääsevät hierarkiassa eri salkoon liehumaan ja silloinkin peräti yhdeksi päiväksi. Tämäpä hienoa, kaikki salkohierarkian jatkokurssin käyneet näkevät epäilemättä eleessä suuren askelen yhdenvertaisuuden puolesta!

Miten kaupungin, tai edes Suomen lipun käyttäminen tukee Pride-liikettä, saamelaisia tai romaneja? Rehellisesti sanoen ei mitenkään. Kuten Länsi-Suomen pääkirjoituksessa todettiin 30. kesäkuuta, kaupunki liputtaa itse itselleen, eivätkä muut voi eleestä päätellä, mistä liputus viestii.

Vähemmistöt ovat osa yhteiskuntaa, vaikka näkyvät harvoin. Romaneja on Suomessa noin 14 000, saamelaisia noin 10 000. Seksuaalivähemmistöihin kuuluu tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia väestöstä. Jos sen suhteuttaa vuoden 2020 väkilukuun on Raumalla noin 3 900.

Mihin tasa-arvotyötä vielä tarvitaan tässä valmiissa maailmassa? Käytetään taas esimerkkinä seksuaalivähemmistöjä: tutkimusten perusteella tiedetään, että vähemmistöihin kuuluvat kokevat niin sanottua vähemmistöstressiä, jota lisäävät syrjinnän kokemukset, pelko, häpeä ja salaaminen. Stressi lisää sekä mielenterveysongelmien että fyysisten sairauksien riskiä.

2019 toteutettu kouluterveyskysely osoitti, että sateenkaarinuoret kokevat huomattavasti enemmän yksinäisyyttä kuin muut nuoret ja ovat vähemmän tyytyväisiä elämäänsä.

Euroopan unionin perusoikeus- virasto FRA:n mukaan 60 prosenttia sateenkaariaikuisista on epäröinyt pitää kumppania kädestä julkisesti häirinnän pelossa ja yli 90 prosenttia on niin sanotusti kaapissa työpaikallaan. Se tarkoittaa sitä, että he toivovat, ettei kukaan kahvipöydässä kysy heiltä, miten sun viikonloppusi sujui ja mitä teit.

Näin elää tutkimuksen mukaan siis yli 560 000 suomalaista, ja noin 3 900 raumalaista. Ja jos olet sitä mieltä, ettei ainakaan minun työpaikallani ole näin – oletko aivan varma? Vähemmistöjen lipun nostaminen salkoon niinä päivinä, kun heidän asiaansa kerrotaan ei ole keltään pois, mutta se on erittäin tärkeä ele.

Mikäli Rauman kaupunki päättäisi tehdä yhtä rohkean päätöksen kuin naapurinsa, jäisi sille silti 362 päivää vuodessa antaa oman lippunsa liehua, vaikka joka ainoassa vapaassa salossa.

Hilja Palviainen