Rauma on liian pieni kaupunki kauppahallille

Siinä tapauksessa pyydän lukemaan otsikon uudestaan.

No niin, nythän tuokin sen myöntää, ettei Raumalle uutta kauppakeskusta tarvita, taisi joku lukija jo ehtiä sanomaan.

Siinä tapauksessa pyydän lukemaan otsikon uudestaan.

Tarkoitan kauppahallia, jollaista jotkut sinnikkäästi ehdottavat purettavan Tarvontorin paikalle.

Suomessa on jäljellä viitisentoista kauppahallia, suurin osa toista sataa vuotta sitten rakennettuja. Kauppahalli löytyy yleensä torin laidalta.

Kauppahallit kukoistivat aikansa. Sitten tulivat marketit, vielä isommat marketit ja kauppakeskukset. Tänään harvaa kauppahallia Suomessa voi erityisen menestyväksi väittää.

Jos Vanhan Rauman ja Kauppatorin saamme pidettyä elinvoimaisina, niin hyvä.

Kauppakeskus on eri asia. Katsotaan kuinka sen käy.

Purkamisesta puheen ollen. Rauman Vesi haluaa purkaa vanhan vesilaitoksen, jonka käyttö loppui 1966. Ely-keskus ja Satakunnan museo kränäävät vastaan, kyllä säilyttää pitäisi.

Remonttia kaipaava laatikko ”edustaa 1920-luvun klassismia”, sillä on ”maisemallista merkitystä” ja niin edelleen.

Lausunnoissa todetaan, että kaavajärjestelyillä vanhan vesilaitoksen ”voisi liittää tiiviimmin Äyhönjärven miljööseen niin visuaalisesti kuin toiminnallisesti”.

Varmaan voisi, mutta mitä käyttöä varten? Entä kenen rahoilla?

Raumalaisia pitäisi kiittää, miten hienosti olemme estäneet koronan leviämistä, sanoi ravintola-alan yrittäjä.

Kaveri on oikeassa. Kesälomakaudella Raumalla kävi kuhina, kun paikallisten lisäksi ravintoloita ja palveluita kansoittivat matkailijat. Monet heistä Uudeltamaalta, jotkut ulkomailtakin.

Kun samaan malliin jatketaan, mennään pimeän talvikauden yli, että heilahtaa.

SAK:n varapuheenjohtajaksi valittu Katja Syvärinen sanoi Länsi-Suomelle, että palkansaajajärjestö tulee tekemään omia rohkeita, jopa utopistisia avauksia.

Monet pitävät utopistisina myös demaripääministeri Sanna Marininin puheita kuuden tunnin työpäivästä.

Ensimmäisiä työväenliikkeen ajamia asioita pidettiin utopistisina reilut sata vuotta sitten. On tehty hirveästi töitä esimerkiksi työajan lyhentämiseksi, huomautti Syvärinen.

Teollisuudessa työaika on niistä ajoista pudonnut alle puoleen.

Tässä ja nyt 30 tunnin työviikko palkan laskematta on sula mahdottomuus. Paineita olisi päinvastoin siihen, että samalla palkalla tehtäisiin enemmän työtunteja.

Mutta kun katsoo kauemmas tulevaisuuteen, niin joissakin hommissa paljon vähempikin voi riittää.

Nostan lippalakkia leijonien Lähiapu-keräykselle, joka alkoi perjantaina K-Supermarket Arenassa.

Idea on sama kuin nuorkauppakamarilaisten Joulupuu-keräyksessä. Kauppareissun yhteydessä voi helposti antaa lahjan vähävaraisille raumalaisperheille.

Nortamon perhekeskuksen mukaan erityisesti hygieniatuotteita, siivoustarvikkeita ja kuivaruokaa.

Lupaan kantaa kaurakeksit kekoon, kun seuraavan kerran Arenassa käyn.

Syyskuun alussa eläkkeelle jäävä Sauli Ahvenjärvi muisteli eduskuntavuosiaan (2011-2015). Hän kertoi vanhemman kollegan neuvoneen tulokasta miettimään mitä sanoo, ettei tule väärin ymmärretyksi.

– Nyt neuvo kuuluu, että mieti tarkkaan mitä sanot, ettet tule tahallaan väärin ymmärretyksi, tuumasi Ahvenjärvi.

Varman päälle ei voi pelata edes vaikenemalla. Sekin kun voidaan tulkita kannanotoksi.

Saman kehityksen näkee sosiaalisessa mediassa.

”Raumalaisia pitäisi kiittää, miten hienosti olemme estäneet koronan leviämistä, sanoi ravintola-alan yrittäjä.”

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut