Kunnissa on ehditty noin kuukauden päivät nieleskellä tulevia talouslukuja. Syynä ovat tuoreet sote-uudistuksen siirtolaskelmat, jotka valtiovarainministeriö julkisti.
Koko kuntakentältä valtionosuudet vähenevät yli 250 miljoonalla eurolla vuonna 2024.
Yleisin syy muutokselle laskelmassa on se, että vuoden 2022 sote-menot menivät kunnilta niin sanotusti pitkäksi.
Se tarkoittaa epäsuhtaa budjetoitujen sote-eurojen ja toteutuneiden sote-eurojen välillä.
Rauma on yksi häviäjistä. Ennakkotiedon mukaan ensi vuonna valtio tilittää 10,2 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia kuin tänä vuonna. Pudotus on 50 prosenttia verrattuna tähän vuoteen.
Eurajoki puolestaan on ennenkin ollut valtionosuuksissa maksajan puolella. Nyt maksettavaa näyttää kertyvän valtion suuntaan vielä 900 000 euroa aiempaa enemmän. Lisämaksu on 22 prosenttia aiemmasta.
Vielä hurjemmalta näyttää Pyhärannan tilanne. Ennakkolaskelman mukaan valtio leikkaa siltä 1,15 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaan vuoteen. Se tarkoittaa liki 60 prosenttia pienempää tilitystä valtiolta Pyhärannan suuntaan ensi vuonna.
Kun valtio kanavoi varojaan sote-uudistukseen eikä kuntiin, merkitsee se kahta asiaa. Kuntien on korotettava veroprosenttejaan ja supistettava toimintaansa.
Esimerkiksi Raumalla yli 10 miljoonaa euroa aiempaa pienempi potti merkitsee 1,5 prosenttiyksikön veronkorotustarvetta, jos mitään muuta ei tehdä.
Rauma aikoo mitä ilmeisimmin tehdä ”jotain muuta”. Talousohjelman laatimisesta on jo päätetty, ja se valmistuu ensi vuonna. Keinovalikoimaa on, samoin kuin puskuria.
Kuten kaupunginvaltuustossa tällä viikolla kuultiin, ei Raumalla ole tarvetta paniikkijarrutukseen. Hyvä niin, sillä palveluista leikkaaminen ja toimipisteiden vähentäminen ovat vaikeita rasteja päättäjille.
Viime kädessä katseet kohdistuvat sivistystoimeen eli koulu- ja päiväkotiverkoston karsimiseen.
Terveysasemat ja hammashoitolat ovat hyvinvointialueiden heiniä. Niidenkin varalle alueet laativat jo suunnitelmiaan. Satakunnassa maistiaisia on luvassa jo maanantaina.