Rauma taas kärjessä kuntien vertailussa

Rauman kaupungin yhteistoimintamenettely alkoi tiistaina. Taustalla on Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelma, joka käytännössä tarkoittaa 15 miljoonan euron säästöjä.

15 miljoonaa euroa on paljon rahaa. Sellaista summaa ei kerry pienistä ja helpoista säästökohteista, jotka kaupunkilaisten on helppo hyväksyä.

Raumalaisia ja kaupungin omaa väkeä pitää vähän herätellä ymmärtämään muuttunut tilanne.

Isosta kuvasta on kuitenkin yhtä lailla syytä muistuttaa.

Rauma ei ole kriisikaupunki. Eikä sellaiseksi tulekaan, jos oikeita päätöksiä uskalletaan tehdä ajoissa.

Lähtökohdat ovat edelleen hyvät.

Viime kuussa julkistetussa EK:n vertailussa Rauman seutukunta arvioitiin Suomen toiseksi parhaaksi.

Rauman talous on rumasti alijäämäisestä tilinpäätöksestä huolimatta yhä maan vahvimmasta päästä.

Todella harvalla kunnalla on Raumaa vähemmän velkaa asukasta kohti.

Verotettavat tulot puolestaan ovat Raumalla maan suurimmasta päästä.

Pistesijoilla Rauma oli myös tällä viikolla julkistetussa Omakotiliiton selvityksessä.

Kun ynnätään kuntakohtaiset maksut eli kiinteistöverot, sähkölämmitys, käyttösähkö sekä vesi- ja jätemaksu, on Rauma Suomen kuudenneksi halvin kunta asua omakotitalossa.

Rauman Pientaloyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Kaunisvirta iloitsi Rauman sijoituksesta Länsi-Suomen haastattelussa.

Kaunisvirta näki suurimman paineen kohdistuvan kiinteistöveron nostoon. Arvaus osunee oikeaan, sillä Rauman kiinteistöverot ovat lain alarajoilla.

Rauman seudun lähitulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Telakan laivakaupat ovat varmistumassa, mutta paljon muutakin hyvää tapahtuu.

Esimerkiksi Osuuskauppa Keula ilmoitti keskiviikkona päätöksestään investoida kymmenisen miljoonaa euroa Prismansa uudistamiseen ja laajennukseen.

”Rauma ei ole kriisikaupunki. Eikä ole sellaiseksi tulossakaan.”