”Rauman junafaktat eivät muuttuneet”

Suomen Lähijuna, joka on aloittamassa liikenteen kyseisellä reitillä, tyrmää laskelmat täysin.
Suomen Lähijuna, joka on aloittamassa liikenteen kyseisellä reitillä, tyrmää laskelmat täysin. Kuva: Suomen Lähijuna

Traficomin tilaaman selvityksen mukaan uuden lähiliikenteen aloittaminen ei kannattaisi missään päin Suomea. Erityisen tylyt luvut selvitys antoi Rauma–Kokemäki-henkilöjunalle (LS 19.1.).

WSP Finlandin raportin yksi suuri puute oli, että siinä tarkasteltiin käytännössä vain päivittäistä työmatkaliikennettä. Siksi Rauman-radan matkustajamääräksi arvioitiin korkeintaan 17 000 vuodessa.

Matkustaja-arvio on rajusti alakanttiin. Esimerkiksi ratayhtiö VR Trackin selvityksessä puhuttiin yli 100 000:sta matkasta vuosittain. Muut asiantuntijat haarukoivat, että työmatkojen osuus olisi 10–25 prosenttia kaikista matkoista.

Kovaa faktaakin löytyy. Yksi parhaista vertailukohteista on Savonlinna. Se on Raumaa pienempi ”pussinperäkaupunki” eli radan pääteasema. Matkustajia on vuosittain 80 000.

Savonlinnan-radalla tehdään 80 000 matkaa vuodessa. Savonlinna on Raumaa pienempi kaupunki.

Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela vakuutti, että ponnisteluja henkilöjunien palauttamiseksi 35 vuoden tauon jälkeen jatketaan.

”Tälle raportille ei ole mitään käyttöä. Mitkään faktat eivät ole muuttuneet Rauman junahankkeessa”, Poikela sanoi (LS 19.1.).

Hän korostaa, ettei Rauman-radan toinen pää ole Kokemäellä, vaan Tampereella ja osin Helsingissä asti.

Julkisen tuen tarpeelle selvitys näytti hurjat numerot myös Uusikaupunki–Turku-välillä: 85–96 prosenttia.

Suomen Lähijuna, joka on aloittamassa liikenteen kyseisellä reitillä, tyrmää laskelmat täysin.

Lähijuna arvioi Traficomin matkamäärät 70–80 prosenttia liian pieniksi. Lipputulot puolestaan laskettiin Turun paikallisbussien hinnoilla, mikä ei vaikuta realistiselta.

Lähijuna esittää, että todellinen subvention eli julkisen tuen tarve asettuisi alle 30 prosenttiin.

Kukaan ei väitä, että Rauma–Kokemäki kannattaisi, totesi kansanedustaja Matias Marttinen. Suurin osa Suomen junareiteistä perustuu tuettuun tai ostettuun liikenteeseen.

Marttisen kysymys on aiheellinen: miksi Rauman seutua kohdellaan huonommin kuin muita?

Paikallisjunat ovat osa vihreää siirtymää, johon Euroopan unionissa on sitouduttu.