Rauman kaupunginjohtajan ehdotuksesta yhdistää maakunnat: Tarvitaan yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä

Ensimmäiseksi on todettava, että Suomen maakuntajako on keinotekoinen. Historiallisia maakuntia on pirstottu ja uusia perustettu poliittisten ja alueellisten intohimojen mukaan.

Kaupunginjohtaja Kari Koski ei ole ensimmäinen ehdottaessaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhdistämistä. Kosken mainitsema Turku-Uusikaupunki-Rauma-Pori-kasvukäytävä on ainakin paperilla olemassa maakuntarajasta huolimatta. Monet lounaat on myös syöty rakennettaessa ”kasitie”-yhteistyötä Turun ja Oulun välillä.

Leikitäänpä ajatuksella, että päädyttäisiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien yhdistämiseen. Mitä siitä seuraisi? Eteläisessä Satakunnassa se koettaisiin onnistuneena ratkaisuna, mutta Pohjois-Satakunnan kunnat alkaisivat pälyillä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan suuntaan. Porin seudulla alkaisi pähkäily Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen suunnasta. Monien mielestä Porin satama olisi sopiva Tampereen ja Pirkanmaan kotisatamaksi.

Satakunta lakkaisi olemasta myös oma tilastoalueensa. Teollisen rakennemuutoksen alkaessa murjoa 1980-luvun alussa Satakuntaa, heikko työllisyystilanne hukkui Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen työvoimapiirien lukuihin. Kuitenkin Satakunnan työttömyysaste oli Kainuun ohella maan korkein.

Keinotekoisesta palikkojen siirtelystä ei synny yhteistä hyvää kenellekään. Eniten ”Kiinan muureja” yhteistyön jarruttamisessa on syntynyt eri maakuntien edunvalvojien ja päättäjien päissä.

Pekka Ovaska

Pori

Lisää aiheesta

Maakuntaraja kuin Kiinan muuri?