Rauman kouluissa syödään suomalaista ruokaa

Kirjoittajan mukaan Rauman kouluruoka on 78-prosenttisesti kotimaista.
Kirjoittajan mukaan Rauman kouluruoka on 78-prosenttisesti kotimaista. Kuva: arkisto/Pekka Lehmuskallio

Länsi-Suomen mielipidesivulla kirjoittaja vaatii ”Järki käteen kilpailutuksessakin” sekä ihmetteli kouluruuan kuoliaaksi kilpailuttamista (LS 11.5.).

Rauman kaupunki noudattaa hankintalakia myös elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissaan.

Ruokapalveluilla on käytössä laadukkaat elintarvikkeet, joiden valmistajan, tuottajan ja alkuperämaan tiedämme ja tuotteiden jäljitettävyys on helppoa.

Voimme ilolla todeta, että käyttämiemme elintarvikkeiden kotimaisuusaste on korkea 78,1 prosenttia.

Suomessa pakattuja elintarvikkeita käytämme 4,3 prosenttia ja tuontielintarvikkeita 17,6 prosenttia. Tuontielintarvikkeita ovat mm. kahvi, mausteet, riisi, appelsiinit, banaanit.

Käyttämiemme naudan, sian ja broilerin lihojen alkuperä- ja valmistusmaa on Suomi.

Broileri on Satakunnassa kasvatettua ja Raumalla jatkojalostettua lähiruokaa.

Tuoreet leivät ja leipomotuotteet tulevat Eurajoelta, maito- ja maitotaloustuotteet ovat kotimaisia.

Raaka peruna tulee niin ikään naapurikunnasta Eurajoelta ja jatkojalostetut perunat Pohjanmaan peruna-aitasta.

Koululaisten lautasella oleva herkullinen kirjolohi on kasvanut Saaristomerellä, meille se perataan Uudessakaupungissa.

Tuoreen leivän ja leipomotuotteiden kilpailutuksessa on käytetty kriteerinä toimitusketjun pituutta eli aikaa valmistusajankohdasta tuotteiden toimittamiseen keittiöön.

”Voimme ilolla todeta, että käyttämiemme elintarvikkeiden kotimaisuusaste on korkea 78,1 prosenttia.”

Pirjo Vainio

Raa’an kalan kilpailutuksessa on edellytetty, että kaikki tarjotut tuotteet ovat WWF:n vastuullisten kalasuositusten mukaisia joko vihreää tai keltaista luokkaa, kalalajista riippuen.

Hankintalain yhtenä tavoitteena on edistää laadukkaiden ja vastuullisten hankintojen tekemistä ympäristönäkökohdat huomioiden. Kaikki toiminta tulee suunnitella taloudellisesti ja hankintojen kilpailutus tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Perusperiaate on tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.

Lain vastaista ei kuitenkaan ole esimerkiksi toimitusketjun lyhyyteen liittyvien laatukriteerien huomioiminen silloin, kun toimitusketjulla on vaikutusta elintarvikehankintojen laatuun ja ympäristövaikutuksiin, esimerkiksi leivän tuoreus.

Alueen talouden ja työllisyyden korostaminen ei sen sijaan ole sallittua.

Elintarvikkeita kilpailutettaessa merkittävää on tarjouspyynnön sisältö ja siihen laaditut tuotekohteiset kriteerit. Valtioneuvosto julkaisi kesäkuussa 2016 periaatepäätöksen julkisten ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista.

Valtioneuvosto edellyttää, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tähän päästään vaatimalla hankinnoissa sellaisten elintarvikkeiden käyttöä, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla.

Kilpailutuksen tueksi Motiva on laatinut oppaan vastuullisista elintarvikehankinnoista, jota myös Rauman kaupungin puitesopimuksessa KL-kuntahankintojen elintarvikekilpailutuksessa on käytetty.

Tarjouspyynnön kriteereissä määritellään yksityiskohtaisesti tuotelaatu sekä ravitsemustekijät, jotka perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön antamiin suosituksiin elintarvikkeiden ravitsemuksellisiksi ehdoiksi julkisissa hankinnoissa.

Valmistamme ruokapalveluissa suomalaisista raaka-aineista päivittäin 4 500 koululounasta ja 1 200 lounasta varhaiskasvatukseen.

Pirjo Vainio

ruokapalvelujohtaja, Rauman kaupunki