Rekrytointipalkkio ja maahanmuuttoa

Työttömyys on laskenut jo alemmaksi kuin se oli ennen koronakriisiä vuonna 2019. Varsinkin alle 30-vuotiaiden työttömien määrä alittaa selvästi kahden vuoden takaiset luvut.

Rauman työttömyysaste on 8,3, Pyhärannan 8, Laitilan 7,3, Uudenkaupungin 6,8, Euran 6,5 ja Eurajoen 6 prosenttia.

Työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa vajaat 4 500 avointa työpaikkaa Satakunnassa ja noin 7 300 Varsinais-Suomessa.

Teollisuusliiton pääluottamusmiehilleen järjestämän kyselyn mukaan työvoimapulaa on useimmissa firmoissa jo nyt tai ainakin lähitulevaisuudessa.

Puheenjohtaja Riku Aalto ehdotti rekrytointipalkkiota osaratkaisuksi.

Aallon mielestä yritysten pitäisi maksaa vähintään tonnin palkkio työntekijälle, joka on edistänyt uuden osaajan saamista taloon. Sellainen on jo käytössä joissakin firmoissa.

Vähemmän yllättävästi ammattiliiton pomo kehotti yrityksiä nostamaan palkkoja, jotta työntekijöitä ei houkuteltaisi muualle.

Hätätilan julistamista osaajapulan ratkaisemiseksi vaati puolestaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

EK esittää maahanmuuton täyskäännös -ohjelmaa, koska Suomi ei selviä ilman ulkomaalaisia osaajia. Meidän on houkuteltava heitä Suomeen, ja paljon, painotti Häkämies.

Käytännön ratkaisuksi EK tarjosi työperäisen maahanmuuton edistämisen siirtämistä maahanmuuttovirastosta työ- ja elinkeinoministeriöön.

Vähemmän yllättävästi työnantajien keulakuva peräänkuulutti myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja työttömyysturvan omavastuupäivien lisäämistä. EK:n näkemyksen mukaan työn tekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla elämisen.

Työelämää uudistaa omalla tavallaan myös UPM. Metsäyhtiö pyrkii liiketoimintakohtaisiin sopimuksiin. Näyttää, että yhtiö on valmis katsomaan viimeisenkin kortin.

Vähemmän yllättävästi Paperiliitto uhkaa UPM:ää lakolla niissä tehtaissa, joihin ei saada työehtosopimusta neuvottelemalla.