Hallituksen talousarvioneuvottelut eli budjettiriihi istutaan tänään tiistaina ja huomenna keskiviikkona. Käytännössä budjettiriihessä neuvotellaan niistä asioista, joista hallituspuolueiden kesken ei ole vielä sopua.
Ensi vuoden budjettia on valmisteltu pitkään. Esimerkiksi kokoomuksen ryhmyriksi nostettu Matias Marttinen kertoi tehneensä pitkiä päiviä heti siitä lähtien, kun eduskuntavaalien tulos ratkesi huhtikuussa (LS 17.6.).
Budjetin isot linjaukset päätettiin pitkissä hallitusneuvotteluissa. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli budjetin elokuun lopulla.
Sen jälkeen on jatkettu yksityiskohtien kimpussa, ministeriö ministeriöltä.
Isoja ovat yksityiskohdatkin, kun valtion menoista ja tuloista puhutaan.
Saati kun muutosten vaikutusta tarkastellaan yksilötasolla – varsinkin, jos useampi niistä iskee samoihin perheisiin.
Niin uhkaa käydä.
Voi veikata, että rahariihessä puidaan työmatkakuluja. STT:n selvityksen mukaan työmatka-autoilu olisi kallistumassa (LS 17.9.). Raumalainen kansanedustaja Juha Viitala (sd.) ehätti heti tuoreeltaan moittimaan hallitusta asiasta.
Talouskehitys ei auta hallitusta. Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Etla odottaa kotitalouksien tilanteen kuitenkin paranevan vuoden loppua kohti, kun inflaatio hidastuu, palkankorotukset astuvat voimaan ja eläkkeisiin tehdään indeksitarkistukset (LS 15.9.)
Taantuma on jäämässä lyhytaikaiseksi. Ensi vuodelle ennustetaan vajaan prosentin talouskasvua – se on varsin vähän hallituksen kaavailemia sopeutuksia ajatellen.
Lisäksi inflaatiovauhdin hidastamiseksi tehdyt koronnostot syövät asuntovelallisten ostovoimaa.
Nyt mitataan, onko hallituspuolueilla todella kanttia panna Suomi kuntoon oman kannatuksensa kustannuksella valtion taloutta korjaavilla, mutta tavallisiin suomalaisiin kipeästi osuvilla leikkauksilla, kirjoitti Lännen Median toimittaja Jenni Lepänrinne.
Toiset sitä toivovat, toiset pelkäävät.