Rokotusaste nousee, usko parempaan huomiseen vahvistuu

Palkansaajien tutkimuslaitos nosti torstaina ennustettaan Suomen talouskasvusta puolella prosenttiyksiköllä. PT odottaa tänä vuonna 3 prosentin ja ensi vuonna 3,5 prosentin talouskasvua.

Danske Bank korotti keskiviikkona omaa ennustettaan 3,3 prosenttiin tämän vuoden osalta. Pankin ennuste ensi vuodelle on 2,6 prosenttia.

Pellervon taloustutkimus löi tiistaina pöytään vielä paremmat luvut: tänä vuonna 3,7 prosenttia, ensi vuonna peräti 4 prosenttia.

Suomessa koronaepidemia hiipunee vuoden loppuun mennessä, kun rokotuskattavuus saavuttanee lähiviikkoina tavoitteeksi asetetun 80 prosentin tason.

Silloin Suomi voi muiden Pohjoismaiden tavoin purkaa koronarajoitukset.

Se saa talouden rattaat pyörimään normaalisti.

Suomen työllisyystilanne kehittyy hyvään suuntaan. Hallituksen asettama 75 prosentin tavoite saavutetaan PT:n ennusteen mukaan vuonna 2023.

Se tapahtuisi kuitenkin ensisijaisesti muista syistä kuin ehdotettujen työllisyystoimien ansiosta, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitos.

Optimistisempi kasvuarvio perustuu ennen kaikkea yksityiseen kulutukseen. Ihmiset pääsevät töihin, liikkumaan, harrastamaan, viettämään vapaa-aikaa muuallakin kuin kotona. Se panee rahan liikkeelle ja työllistää toisia ihmisiä.

Kun koronapelko väistyy ja usko parempaan huomiseen vahvistuu, suomalaiset rohkaistuvat käyttämään rahaa. Aletaan tyydyttää patoutuneita kulutustarpeita, saattaisi ekonomi asian ilmaista.

Korona-aikana suomalaisille kertyi noin 8 miljardin euron säästöt. Johonkin se jättipotti käytetään.

Pessimisti huomauttaa, että komeat kasvuluvut hämäävät. Eikä ihan väärässä olekaan.

Koronakriisin vuoksi talous supistui. Ennustettu nousu vasta palauttaa Suomen lähtöruutuun, samalle tasolle kuin ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Sitä paitsi monen muun EU-maan kasvu näyttää olevan Suomea ripeämpää.

Emme saa tyytyä siihen, että kuopasta on päästy maan tasalle.