Röyhkeä Euroopan unioni

EU on röyhkeydessään lanseerannut jäsemaille 750 miljardin euron elvytyspakettin, jossa vastikkeettoman avustuksen osuus olisi 500 miljardia euroa.

Matemaattisesti - kun Suomen painoarvo EU:n BKT:sta on 1,73 prosenttia - lahjaosuutemme olisi 8,6 mrd. Ennakkotietojen mukaan saattaisimme saada takaisin avustuksina 3,5 mrd eli ottaisimme vapaaehtoisesti takkiimme 5,1 mrd euroa.

Se tekisi lisälainaa jokaista suomalaista kohti 1000 euroa. Tätä meidän ei pitäisi missään tapauksessa hyväksyä. Sen sijaan voisimme palata "tiukkaan nelikkoon" ja vaatia heidän kanssaan vapaaehtoista osallistumista koko pakettiin.

Poliitikot varovat kertomasta, että EU on jo aiemmin käyttänyt koronan taltuttamiseen 3 000 mrd euroa ja Suomen valtio omaansa 19 mrd, mikä sekin raha on kokonaisuudessaan katettu velalla. Pitää myös muistaa, että Suomi nettomaksajana on vuosien mittaa panostanut EU-yhteistyöhön lähes 6,7 mrd euroa.

Tässä "Uuden NL:n" rakentamisessa - EU:lle annettaisiin verotusoikeus - poliitikkomme hokevevat kuin yhdestä suusta "mutta mitä jos muut eu-maat suuttuvat ja vienti loppuisi". Tosiasiahan on, että vientimme muodostaa vain 27 prosenttia koko BKT:stamme ja koko BKT:sta EU-maihin 16 prosenttia. Poliitikkojemme huoli on tarkoituksenhakuista, sillä oli sitten kyse kotimaan- tai vientikaupasta, kaupat syntyvät asiakkaiden tarpeissa - ei poliittisista intohimoista.

Findikaattorin mukaan vuonna 2019 BKT:mme oli 240 mrd euroa, jossa viennin osuus oli 65 mrd euroa. Yritysten jalostusarvo eli se osa mistä muodostuu yritysten BKT oli viime vuonna 23 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Näin laskien Suomen viennin arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 6,4 prosenttia.

Edellä mainitusta johtuen on huomattavasti mielekkäämpää suunnata taloudelliset panokset kotimaisen kysynnän kasvattamiseen. Käden ulottuvilla olevia keinoja olisivat mm poistaa 1,5 miljoonalta eläkeläiseltämme "taitettu indeksi" ja tehdä kompensoiva kuoppakorotus.

Tällöin eläkeläisten kk-eläke kasvaisi keskimäärin 150 euroa. Toiseksi palattaisiin perustuslain vaatimukseen eli palkansaajilla ja eläkeläisillä on oltava sama verotaulukko. Nythän eläkeläisten verotaulukko kohtelee heitä keskimäärin 10 prosenttia raskaammin.

Yksi kansantaloudellinen totuus on myös, että jos kansantalouteen ohjataan esimerkiksi 2 mrd euroa - syntyy 25 000 uutta työpaikkaa.

Miksei irroitettaisi yhteensä 218 mrd euron eläkerahastoista vaikkapa 6 mrd, jolloin syntyisi 75 000 uutta työpaikkaa. Keinoja on, jos vain poliitikkomme ajaisivat suomalaisten etua eivätkä olisi rähmällään sopimusrikkoja EU:n porteilla. Perustuslakihan sanoo että Suomi on itsenäinen tasavalta, jossa valta kuluu kansalle.

Heikki Elonheimo