Runsas marjasato kutsuu metsään

Kuva: Pekka Lehmuskallio

Mustikan pölytys onnistui tänä vuonna erinomaisesti, ja marjaa on runsaasti metsissä koko maan alueella. Myös puolukan satonäkymät ovat hyvät onnistuneen kukinnan ansiosta.

Marjastusperinne voi Suomessa edelleen hyvin, vaikka marjoja jää myös paljon metsään. Suomalaiset poimivat marjoja lähinnä omiksi tarpeiksi pakastettavaksi.

Monen perheen kesäpuuhailuun sisältyy usein myös marjaretket.

Luonnonmarjatuotteita jalostavien suomalaisyritysten marjatarpeesta jopa 90 prosenttia keräävät ulkomailta, kuten Thaimaasta tulevat marjanpoimijat. Koronavuodet ja Ukrainan sota ovat hankaloittaneet marjastajien pääsyä Suomeen.

Vuotuinen metsämarjasato arvioidaan yli 500 miljoonaksi kiloksi ja esimerkiksi puolukan ja mustikan sadosta on arvioitu otettava talteen vain 3–10 prosenttia.

Luonnonmarjoja syödään keskimäärin kahdeksan kiloa henkeä kohden vuodessa. Marjojen osuutta ruokavaliossamme tulisi kuitenkin lisätä, sillä ne sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita.

Vain kahdesta desilitrasta marjoja saa huomattavan osan päivän C-vitamiinitarpeesta, tärkeitä kivennäis- ja hivenaineita ja kuitua, jotka kaikki auttavat pysymään hyvinvoivana ympäri vuoden. Marjat myös maistuvat hyvälle ja ne ovat myös kevyttä suuhunpantavaa. Niitä käyttämällä voi keventää päivän aterioista kertyvää energiamäärää.

Luonnonantimien keruu on mitä mainiointa hyötyliikuntaa ja luonnossa liikkuminen rentouttaa arjen kiireiden keskellä. Luonnonmarjojen käyttö on aina myös ympäristöystävällinen ja vastuullinen valinta.

Tänä vuonna marjasato on ollut runsas ja marjat ovat isoja. Huononakin satovuonna luonnonmarjoja kypsyy kuitenkin noin 100 kiloa eli parikymmentä ämpärillistä jokaista suomalaista kohti.

Tänä viikonloppuna elokuun lämmin henkäys kutsuu kaikkia laittamaan saappaat jalkaan ja lähtemään marjaretkelle lähimetsään.