Sodat, pandemiat ja ilmastonmuutoksen synnyttämät sääilmiöt uhkaavat ruoan huoltovarmuutta myös Suomessa.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, rehujen hinnat nousivat ja energian saanti ulkomailta vaikeutui. Koronaepidemia puolestaan paljasti keskitetyn ruoantuotannon haavoittuvuuden.
Länsi-Suomen alueella on erityinen rooli koko maan huoltovarmuuden takaamisessa, sillä Länsi-Suomen maakunnat ovat merkittäviä ruoantuottajia.
Täällä maatalouden investointeja on tuettu yli 400 miljoonalla eurolla.
Alueen ely-keskukset myönsivät rahoitusta ruokaketjun yritysten ja alan kehittämistoimintaan 84 miljoonaa euroa. Tämän rahoituksen avulla on edistetty muun muassa yritysten kansainvälistymistä, kehitetty uusia tuotteita sekä lisätty ruokaketjun yritysten yhteistyötä.
Ruoantuotannolla on yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa erityinen rooli, joka vaatii toimiakseen monipuolista alkutuotantoa sekä monipuolista jalostavaa elintarviketeollisuutta.
Länsi-Suomen maakuntia voidaan kutsua Suomen ruoka-aitaksi, sillä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ely-keskusalueilla on lähes 20 000 maatalous- ja puutarhayritystä ja reilu 1 000 elintarvikkeiden ja juomien jalostuksen toimipaikkaa.
Satakuntalainen ruokaketju yksistään työllistää yli 11 600 henkilöä, 2 660 maatilaa, 226 yritystä. Peltoalaa maakunnassa on runsaat 140 000 hehtaaria. Täällä viljellään niin viljaa, juureksia, vihanneksia kuin öljykasvejakin.
Satakunta on myös vahvaa lihantuotannon aluetta. Broilerien tuottajana maakunta on maan suurimpia ja kalkkunoiden määrässä ylivoimainen ykkönen. Meri- ja järvialueilla toimii yli sata ammattikalastajaa, joiden pyydyksiin päätyy vuosittain yli 500 tonnia kalaa pelkästään Pyhäjärven vesistä.
Huoltovarmuuden turvaamisen lisäksi ruokaketjulla on merkittävä vaikutus maakuntien hyvinvointiin ja talouteen. Yksi työpaikka elintarvikealalla synnyttää kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan.