Ruokahävikki puoleen 2030 mennessä

Kotitalouksissa muodostuu noin 120–160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain. Määrä kuulostaa hurjalta, mitä se todella onkin. Henkeä kohti kotitalouksissa tuotetaan noin 20–25 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Erityisen paljon hävikkiä syntyy tyypillisesti lapsiperheissä ja naisten sinkkutalouksissa.

Kotona syntyvä hävikki verottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa noin sadalla eurolla vuodessa, nelihenkisellä perheellä ruokahävikkiin kuluu rahaa jo noin 500 euroa joka vuosi.

Pelkkä ruokahävikistä keskusteleminen ei enää riitä kuluttajien asenteiden ja toimintatapojen muutokseen.

EU-maat ovat  sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Kotitalouksissa hävikkiä syntyy eniten, ja kuluttajissa nähdään erityinen potentiaali hävikin vähentämisessä.

Ruoan tuotantoon tarvitaan paljon luonnonvaroja, ja ruoasta syntyy noin kolmannes kulutuksen ympäristöpäästöistä. Siten ruokahävikki edustaa myös hukkaan heitettyjä resursseja ja turhaan syntyneitä ympäristövaikutuksia.

Kuluttajaliiton koordinoimassa Hävikkifoorumi-hankkeessa pyritään nyt selvittämään tutkimuksen avulla, miten kuluttajakäyttäytymistä voitaisiin ohjata tehokkaammin kohti hävikin vähentämistä.

Ruoan arvostuksesta puhuttaessa ollaan vastuullisen ruokailun ytimessä. Kestävämpään ruokailuun siirtyminen nimittäin edellyttää kuluttajalta havahtumista juuri ruoan arvostukseen. Se on edellytys kohtuullisempaan kulutukseen siirtymiseksi sekä hävikin minimoimiseksi.

Vaikka kotitalouksien ruokahävikki konkretisoituu usein vasta kodin seinien sisällä, siihen vaikuttavia päätöksiä tehdään jo aiemmin muun muassa ruokakaupassa. Toisaalta kotitalouksien hävikkiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauskoot.

”Hävikki verottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa noin sadalla eurolla.”