Ruokakauppa on korona-ajan voittaja

Koronakriisi kurittaa monia toimialoja ja yrityksiä. Esimerkiksi Rauman satamatilastot kertovat karua kieltään pandemian vaikutuksesta talouteen. Seitsemän kuukauden jälkeen viennin pudotus on 18 prosenttia ja tuonnin 14 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Työttömyysprosentti nousi Suomessa kesäkuussa melkein 16 prosenttiin. Viime vuonna samaan aikaan oltiin alle 10 prosentissa. Työttömiä työnhakijoita oli noin 163 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Koronakauden harvoihin voittajiin kuuluu ruokakauppa.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan myynti on maaliskuusta lähtien ollut noin kymmenen prosentin kasvussa joka kuukausi. Marketkauppa teki ennätyksellistä tulosta.

K-ryhmä takoi ennätystuloksen. Ruuan vähittäismyynti kasvoi huhti–kesäkuussa yli 12 prosenttia.

Hintakisa terävöityy ruokakaupassa. Saksalaisketju Lidl ilmoitti pari viikkoa sitten alentavansa satojen tuotteiden hintaa pysyvästi.

Mielikuva Suomen edullisimmasta ruokakaupasta on ihmisten mielissä muuttunut epäselväksi, perusteli Lidlin kaupallinen johtaja.

S-ryhmä onnistui paljon huomiota saaneella ”halpuutuksellaan” viestimään kuluttajille, että etenkin Prismasta saa ruokaa edullisesti.

Vaikka halpuutuksesta ei enää puhuta, Prisma pitää jatkossakin tiukasti kiinni hintajohtajuudesta, sanoi SOK:n pääjohtaja viime viikolla.

Keskolle hinta ei ole ykköskärki, vaan korkea laatu, laaja valikoima ja lähiruoka, kommentoi K-ryhmän päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja.

Toki hinta on aina tärkeä kilpailutekijä. Normaalihintojen ja tarjoushintojen yhdistelmän on oltava sellainen, että asiakkaat haluavat meidän kaupoissa käydä, kuvasi valikoimajohtaja.

Keskon valitsema linja näyttää sekin toimivan. K-ryhmä on kasvattanut hieman markkinaosuuttaan.

Kuhinaa kulisseissa aiheuttaa verkkokaupan jätti Amazon. Se on laajentamassa toimintansa Ruotsiin ja sen odotetaan tulevan myös Suomeen.

Esimerkiksi Britanniassa Amazon haastaa aggressiivisesti ruokakaupan ketjuja.