Ruokavalio muuttuu, mutta hitaasti

Otetaan ensin hyvät uutiset suomalaisten ruokavaliosta.

Aamupala, lounas ja päivällinen ovat useimpien suomalaisten aterioinnin kivijalat. Niin kuin kuuluu.

D-vitamiinin saanti ruuasta on liki tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Myös kuidun saantimme on ilahduttavasti lisääntynyt.

Monia vitamiineja ja kivennäisaineita saadaan tarpeeksi. Ja vesijohtovesi on suosittu janojuoma.

Sitten huonot uutiset. Suomalaiset syövät edelleen liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Naiset ovat tässä miehiä parempia, mutta vain vähän. Suositusten mukainen tavoite on aika kova, ainakin puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.

Liian paljon syömme punaista ja prosessoitua lihaa eli leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja. Suositusten mukainen puoli kiloa viikossa riittää harvalle miehelle – eikä läheskään kaikille naisillekaan.

Ruuassamme on turhan paljon suolaa. Käytännössä kaikki miehet saavat kroppaansa suolaa suosituksia enemmän, ja naisistakin 86 prosenttia.

Aivan liikaa menee suistamme alas myös rasvaa. Varsinkin sitä huonon sorttista rasvaa eli tyydyttyneitä rasvahappoja. Niitä on muun muassa voissa, juustossa, lihassa ja makkaroissa. Parempaa rasvaa on esimerkiksi kasviöljyissä, pähkinöissä, siemenissä, kalassa ja kananlihassa.

Selvästi liian vähän saamme myös hiilihydraatteja ja kuitua.

Tulokset ovat tuoreesta FinRavinto-tutkimuksesta. Vastaavia on tehty viiden vuoden välein jo pitkään.

Miesten ja naisten ruokavaliot eroavat selvästi toisistaan. Naiset ovat edelläkävijöitä kasvisten lisäämisessä ruokavalioon. Miehet vannovat lihan nimeen.

Ruokatottumukset muuttuvat hitaasti. Minkä nuorena oppii, niin vanhana syö.

Kuvaava esimerkki: alle 45-vuotiaat miehet syövät enemmän kuin tuplamäärän broilerinlihaa yli 65-vuotiaisiin verrattuna.

Mielenkiintoinen yksityiskohta sukupuolten eroista tähän loppuun: miesten energiansaanti on suurinta perjantaisin, naisten lauantaisin.

”Minkä nuorena oppii, niin vanhana syö.”