Suomen hyvinvointivaltion perusta on vientiteollisuus ja sen luomat työpaikat, jotka osaltaan lisäävät tarvetta ja työpaikkoja alihankinta ja palvelusektoreilla. Olemme pitkään nojanneet uusiutuviin luonnonvaroihin kuten metsään ja sen puuston antamiin mahdollisuuksiin tässä asiassa.
Metsäteollisuudessa olemmekin edelläkävijöitä niin teknologisen viennin kuten korjuuteknologian, jalostusteknologian, tuotteistamisen ja näihin liittyvän osaamisen saralla sekä metsien kestävän ja pitkäjänteisen hyödyntämisen osalta.
Puuta ja metsää on maassamme rajallinen määrä, mutta se on mahdollistanut luomaan kokonaisuuden, jonka arvo on moninkertainen puustomme arvoon nähden.
Valmiiden Suomessa valmistettujen lopputuotteiden viennin ohella kehittämämme teknologian ja osaamisen viennin kautta olemme moninkertaistaneet metsäteollisuuteen perustuvan viennin arvon.
Nyt on aika avata uusi kappale ja hyödyntää etumatka ja osaaminen, jonka olemme luoneet biomateriaalien, kuten puun jalostukseen liittyen.
Järviruoko on koostumukseltaan samanlainen uusiutuva materiaali kuin puu. Sen perusainesosat: selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini ovat samat kuin metsiemme puissa.
Meillä ei ehkä ole maailman suurimpia järviruokovarantoja käytössämme, mutta juuri sopivasti tämän uuden kestävään kehitykseen ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaan teollisuudenalan kehittämiseen se riittää.
Tähänastinen kehitystyö erityisesti Turun seudulla Saaristomeren kupeessa ja järvi Suomessa on ollut uraauurtavaa, mutta pienehköjen operaattoreiden varassa.
Hyödyntämällä tuotoltaan 2-5 tonnia per hehtaari vuodessa ylivuotinen rantavesien uusiutuva biomateriaali emme ainoastaan paranna luonnontilaa ja biodiversiteettiä vesistöissämme, vaan pystymme omalla esimerkillämme ja osaamisen viennin kautta luomaan mielekästä tekemistä ja hyvinvointia ympäri maailmaa.
Onhan järviruoko yksi maailman laajimmalle levinneistä kasveista, joka edelleen odottaa hyötykäyttöä ihmiskunnan kasvavan materiaalien tarpeen tyydyttämiseksi.
Panostamalla tämän uuden teollisuudenalan teknologian kehitykseen ja skaalaamiseen maailmanmarkkinoille tarvitsemme nyt isommat hartiat ja tekijät, jotka maastamme kyllä löytyvät.
Ehdotankin, että otamme tämän uuden orastavan teollisuudenalan valtionvallan kärkihankkeeksi tällä vaalikaudella. Kuten kaikki uudet teollisuudenalat, tarvitsee tämäkin nykyisten toimijoiden lisäksi muutaman Suomen teknologian vientiin uskovan ja osaavan isomman yrityksen panostusta sekä väliaikaisen valtiovallan tuen.
Näin luomme osaamista, uusia työpaikkoja ja pääsemme liikkeelle kohti nyt rannoillemme maatuvan kaislikon ensimmäistä kestävän teollisen mittakaavan sadonkorjuuta.
Timo SuutarlaDiplomi-insinööri, Green Industry Park