Ruotsin avoin haava ei umpeutunut

Pääministeri Olof Palmen murha 34 vuotta sitten ravisutti länsinaapuria syvältä.

Kansankodin perustukset murtuivat, luottamus oikeusvaltioon sai kolauksen.

134 ihmistä on tunnustanut murhan. Yli 10 000 ihmistä on kuulusteltu.

Ruotsin poliisille pääministerin pimeäksi jäänyt murha on häpeällinen asia.

Siksikin keskiviikkoista tiedotustilaisuutta odotettiin erityisellä mielenkiinnolla Ruotsin lisäksi muissakin maissa.

Odotukset eivät valitettavasti täyttyneet.

Poliisi ilmoitti lopettavansa tutkimukset, ja teon tekijäksi julistettiin aiemminkin julkisuudessa mainittu Skandia-mies eli Stig Engström.

Graafikkona murhapaikan läheisyydessä sijaitsevassa Skandia-vakuutusyhtiössä työskennellyt mies oli poistunut töistä vain hetkeä ennen ampumista ja palannut sinne hengästyneenä 20 minuuttia myöhemmin.

Omien sanojensa mukaan hän oli keskustellut murhapaikalla Palmen lesken kanssa ja kertonut paenneen miehen tuntomerkkejä.

Silminnäkijöistä kukaan ei miestä tunnistanut eikä leskikään muistanut keskustelua.

Poliisin toimintaa on arvosteltu alkumetreiltä asti.

Aluetta ei eristetty, ja sivullinen löysi jopa murha-aseesta lähteneet luodit.

Tutkimuksille pannaan nyt piste, mutta avoimia kysymyksiä poliisin ratkaisu ei lopeta.

Syylliseksi julistetulta itseltään ei tunnustusta saada. Hän teki itsemurhan vuonna 2000.

Mutta hänellä oli tumma toppatakki, jollainen nähtiin ampujan yllä ja hän puhui kovasti mielellään tiedotusvälineille.

Ennen keskiviikon tilaisuutta ruotsalaislehdissä arveltiin murha-aseen löytyneen.

Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Yksi mahdollinen ase löytyi, mutta se ei natsannut rikosteknisten tietojen kanssa.

Helmikuisena iltayönä Tukholmassa tehty murha jää rikoshistoriaan yhtäläisena kysymysmerkkinä kuin Suomessa Kyllikki Saaren murha vuonna 1953 tai Bodominjärven murhat kesäkuulta 1960.