Ruotsin kieli on osa yleissivistystä

Nimimerkki "Kylmä totuus" huomautti ruotsin heikosta osaamisesta huolestuneelle "Länsirannikon lukiolaiselle", että on paljon tärkeämpää osata suuria maailmankieliä kuin jotakin marginaalista ruotsin kieltä.

Englantia lukuun ottamatta kaikkien kielten osaaminen on hiipumassa. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa murehdittiin hiljan, että viime vuonna ylimääräisen lyhyen kielen kirjoitti 4000 abiturienttia, kun vielä 1990-luvulla kirjoittajia oli 20 000. Ruotsinkin taito heikkenee, vaikka tuntimäärät ovat pysyneet ennallaan.

Maailman mittakaavassa suomi ja ruotsi ovat toki marginaalisia kieliä. Silti Suomenmaassa on hyvä osata maan valtakielen ohella ruotsia. Suomenruotsalaisia on melkein 300 000, ja Rauman torilta on vain vähän yli sadan kilometrin matka toisen kotimaisen puhuma-alueille Turun saaristoon, Pohjanmaan Siipyyhyn tai Ahvenanmaan Brändöhön.

Lukiolaisen esimerkkisana barn on sama norjaksi, tanskaksi ja islanniksi. Pienen totuttelun jälkeen ruotsia taitava pystyy lukemaan pohjoismaisia naapurikieliä. Pohjoismailla on niin paljon yhteistä luonnossa, maantieteessä, historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa, että jokainen löytää omalta alaltaan kosolti mielenkiintoista aineistoa skandinaavisilla kielillä.

Koulussa opittu ruotsi auttaa ymmärtämään, mitä ovat 1800-luvun Rauman kartassa Kungs Gatan, Köpmans Gatan, Gamla Kyrko Gatan ja Rådhus Torget. Vanhan hautausmaan vainajien ammatit ja ruttoon kuolleen pormestarin tyttären Margareta Jussoilan muistotaulun surkea valitusvirsi Pyhän Ristin kirkossa voivat aueta toisen kotimaisen avulla: "Då Gud ville mig hädan kalla, övergåfvo mig mina vänner alla..."

Ruotsin vaikutus suomen kieleen on ollut niin vahvaa, että tunteakseen paremmin omaa äidinkieltään on hyödyllistä osata vanhaa virkakieltämme. Pormestari tulee sanasta borgmästare, eli hän on linnan tai sen ympärille kasvaneen kaupungin päämies. Mustasukkaisen sisällä vellovat tunteet eivät liity sukkien väriin vaan asianomainen on svartsjuk eli mustankipeä. Naantalin nimi oli alunperin Nådendal eli Armonlaakso. Nimi viittaa vanhaan birgittalaisluostariin. Ahlainen on Hvittisbofjärd, koska seudun merenselät olivat muinoin huittislaisten kalastusaluetta. Yyteri oli ennen Ytterö eli uloimmainen saari aavan meren äärellä. Poroholmakin (Bornholm) on entinen saari. Viereinen Fåfänga on turhuuksien paikka.

Ruotsin alkeet oppinut osaa ääntää nimet Lönnrot, Ståhlberg ja Svinhufvud ,ja saattaa tietää senkin, mitä merkkihenkilöiden nimet ovat suomeksi. Mikäli tullista tullut osaa suomea ja ruotsia, hän saa selvää Nortamon, Koskelan, Heinon Hanskin ja Niämen Dapsan teksteistä: ei mene sormi suuhun, jos taltrikill on kriiskryynkröötti ja efterräätiks särveerata kräämi kreddan gans, syster ja muster voivat aanat, että handelsmannin trekolis kasvaa kröönsaakei, krääslöökki ja muretterei, ja itsestään selvää on flikallekin, että kädet kuivataan handuukki mutta nokka nästuukki.

Jos uudet sukupolvet eivät enää taida ruotsia, se on aikamoinen aukko yleissivistyksessä.

Juha-Lassi Tast

lukion biologian ja maantieteen opettaja

Lisää aiheesta

Ungdomar och vuxna!