Ruotsin koronamalli sittenkin paras?

Meillä on kaiken aikaa toitotettu mediassa Ylen johdolla, miten kamalasti Ruotsi on hoitanut koronakriisiään ja media on mässäillyt Ruotsin kuolinluvuilla. Muusta ei sitten olekaan kerrottu.

John Hopkins -yliopiston tuoreet suhdeluvut (kuolleita per miljoona asukasta) kertovat, että kärjessä on Belgia 970, Britannia 640, Espanja 600, Italia 570, sitten vasta Ruotsi 530 ja Ranska 460 ja niin edelleen.

Oleellista on se, että muualla paitsi Ruotsissa toteutettiin ankarat rajoitukset. Belgian julkinen elämä on lähes kokonaan seis. Maaliskuun puolivälistä suljettuina ovat olleet koulut, kaupat ja ravintolat, vain ruokakaupat, apteekit ja muut välttämättömät liikkeet ovat olleet auki.

Suomi sulki koulut ja ravintolat ynnä muut ja velvoitti ainoana maana yli 70-vuotiaat kotikaranteeniin.

Saksalaiset huippututkijat varoittivat hallitustaan tarpeettomien rajoitusten johtavan tähtitieteellisiin taloudellisiin menetyksiin.

Nyt EU ottaa koronalainaa 750 miljardia euroa! Suomi ottaa ensi alkuun 20 miljardia jälkien paikkaamiseen.

Ruotsi on pitänyt yhteiskunnan toiminnot mahdollisimman normaalina. Siellä ei synnytetty koranapelon ilmapiiriä. Siellä ei suljettu kouluja, kauppoja tai ravintoloita, vain lukioissa siirryttiin etäopetukseen. Meillä koulujen sulkeminen johti alempien luokkien osalta epäopetukseen ja oppilaat menettivät neljäsosan kouluvuodestaan. Miten oppimisvaje kurotaan umpeen?
Ruotsissa perusterveydenhuoltoa ei supistettu.

Meillä Kela määräsi maaliskuussa, että vaativat fysioterapeuttiset hoidot cp-vammaisille, liikuntavammaisille ja neurologisille potilaille on lopetettava heti ja siirryttävä etähoitoihin. THL:n skenaariossa ennustettiin sairaaloihin jopa 6600 potilasta kerralla.

Siksi sairaanhoitopiirit ovat toimineet vain 40–70 prosentin teholla. Hoitoja on lykätty ja peruttu kymmenin tuhansin. Miten tämä hoitovaje korjataan?

Yli kolmen kuukauden kotikaranteeni ja koronan pelko on heikentänyt merkittävästi yli 70-vuotiaiden peruskuntoa.

Koronasta ei tiedetä, mutta kausiflunssa tulee varmasti ja sairastuttaa kymmeniä tuhansia. Se tulee aiheuttamaan peruskunnoltaan heikennetyssä ikääntyneessä väestössä enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin korona. Ruvetaanko taas uutisoimaan joka päivä tartuntojen määriä ja kuolemia, jatketaanko koronatartuntojen uutisointia hamaan tulevaisuuteen?

Kausiflunssaan 2017–2018 kuoli maailmalla 1,5 miljoonaa. Asia ei ylittänyt uutiskynnystä. Koronaan on kuollut 640 000.

Kannattaisiko sittenkin ottaa oppia Ruotsin tavasta hoitaa yhteiskuntaa?

Seppo Lohtaja
kouluvaari, Uusikaupunki