Ruotsissa luetaan kiinaa, entä Suomessa?

Sanomalehtien sivuilla saamme jatkuvasti lukea: Ruotsi porskuttaa, Suomi katsoo vierestä. Ruotsin markkinat vetävät yhä. Myy kuin ruotsalainen. Yle Puheessa eräs vientimies sanoi, kuinka Kiinassa Suomi jää Ruotsin jalkoihin.

Ruotsi onkin käynnistänyt jo vuosia sitten kiinan kielen opiskelun melkoisin tavoittein. Ruotsi ottaa ensimmäisenä maana Euroopassa kiinan mukaan kaikkien yläasteiden ja lukioiden kieliopintoihin. Taustalla on ajatus Ruotsin kilpailukyvyn vahvistamisesta.

Mitä tekee Suomi? Meillä porukka istuu ruotsin tunnilla. Voi herranjestas!

Mehän annamme Ruotsille valtiona aikamoisen kilpailuvaltin siihen nähden, että Ruotsissa luetaan paljon enemmän maailmankieliä. Meillä tuntimäärä käytetään ruotsin opiskeluun, joka valitettavasti ei ole maailmankieli. Ruotsilla pärjää vain Ruotsissa, ei missään muualla.

Poliitikot eivät suomalaisten anna edes kokeilla pakkoruotsitonta opiskelua. Meillä poliitikot ovat suurin tulppa viennin edistämisessä. Ilman kielitaitoa ei voi lähteä maailmalle myymään. Pelkkä englanti ei maailmalla riitä.

Kymmenet miljoonat kiinalaiset matkustavat tulevina vuosina ulkomaille. Jo nyt muut Pohjoismaat saavat valtavasti kiinalaisia turisteja, jotka käyttävät rahaa turisteista eniten. Heistä suurin osa tulee Suomeen vain vaihtamaan lentokonetta.

”Meillä porukka istuu ruotsin tunnilla. Voi herranjestas!”

Naapurissa asuu 150 miljoonaa venäläistä. Jokainen ymmärtää, että ilman venäjän kielen taitoa kaupankäynti Venäjällä on hankalaa. Venäjä tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia jatkuvasti, oli sitten lama tai nousukausi. Hyvinä aikoina saattaa onnistua, mutta tällaisina vaikeina aikoina venäjän taito korostuu.

Saksan kieli on Euroopassa jopa tärkeämpi kuin englanti. Saksassa järjestys menee niin, että ensin myyjän täytyy myydä saksalaisille itsensä henkilönä, sitten tulee yrityksen luotettavuus ja toimitusvarmuus ja viimeiseksi tuote, jolla varsinaisesti markkinoilla pyritään. Saksalainen myy kaikilla kielillä, mutta hän ostaa saksan kielellä.

Maamme kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttävät suomalaisilta riittävän monipuolista kielitaitoa. Ei kaikkien tarvitse osata ”kaikkia kieliä”, vaan joku opiskelisi saksaa, toinen venäjää, kolmas espanjaa jne.

Jos me aiomme myydä maailmalle tuotteitamme, on osattava isoja maailman kieliä. Jos aikoo päästä EU:ssa korkeimpiin virkoihin, on hallittava englanti, saksa ja ranska.

Käytettävissä olevilla ja rajallisilla opetusresursseilla on tuotettava kielitaitoa, joka aidosti hyödyttää kansalaisia, elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa.

Vapaan kielivalinnan tavoite on, että jokainen opiskelisi kahta vapaavalinnaista vierasta kieltä, joka on myös EU:n tavoite. Vapaan kielivalinnan toteutuessa, 10 vuotta siitä, me olisimme maailman kielitaitoisin kansa. Mitä se tekisikään viennillemme?

Tuula Mustonen