Ruuan arvonlisäverotus nykytekniikalla

Olemme jo pitkään eläneet 2000-lukua, ja 6g:kin on jo tulossa. Digitaaliset järjestelmät ovat nykyaikaa myös torikauppiailla. Lähes kaikki ovat lähimaksaneet – ja mikä tärkeintä: jokaisella suomalaisella on Kela-kortti ja jokaisesta on tiedot yhteiskunnan tietojärjestelmässä, väestörekisterissä.

Aikoja sitten (viime vuonna) esitin näkemykseni, että kuluttajien maksamaa ruuan arvonlisäveroa pitäisi nostaa ja laskea! Nykytekniikalla molempien toteuttamien yhtä aikaa on helpompaa kuin heinänteko 80-luvulla. Hommaa voisi verrata heinäkasoihin hyppimiseen, jos vaan on osaavat hyppijät. Tuo hyppy voisi olla todellinen veroloikka!

Kaksiportainen ruuan arvonlisäverotus voitaisiin toteuttaa kahdella eri tavalla.

Pienituloisella on vähemmän rahaa. Hän siitä johtuen yleensä ostaa myös ruokaa joko vähemmän tai edullisempaa, tai sekä että. Nykytekniikka mahdollistaisi helposti käytännön, että ruokaostoksen summa kymppiin saakka olisi veroton (ei makeiset eikä alkoholit). Kympin ylittävältä osalta vero voisi sitten olla esim. 24 prosenttia, jolloin 20 euron ostoksesta veron osuus olisi 12 prosenttia ja 100 euron ostoksesta 19,20 prosenttia.

Toisessa vaihtoehdossa jokainen saisi vaikkapa kuukausittain ostaa ruokaa 50 eurolla nollaverolla. Summan ylittävältä osalta vero olisi jotain muuta, vaikkapa 24 prosenttia. Tehdyt ostokset vietäisiin henkilötunnuksen avulla rekisteriin, ja vaikkapa nelihenkinen perhe voisi neljää Kela-korttia hyödyntämällä saada joka kuukausi 200 euron alvittomat ruokaostokset.

Juhani Vehmaskangas

julkishallinnon asiantuntija, eläkeläinen