Ruutuaika huolettaa – rajoitukset ovat ponnettomia

Arkistokuva/ Pekka Lehmuskallio

Älylaitteet ja muut vempaimet helpottavat arkeamme, mutta niiden käyttöön liittyy myös riskejä. Yksi riski on koukkuun jääminen.

Aikuiset osaavat suodattaa tietoonsa tulevaa sisältöä, mutta lapset ja nuoret ovat alttiimpia internetissä leviävän haitallisen sisällön vaikutuksille.

Yhä useampi aikuinen onkin nyt huolestunut siitä, kuinka paljon aikaa lapset ja nuoret käyttävät sosiaalisessa mediassa ja netissä.

Monessa perheessä lasten nettiaikaa säännöstellään ruutuaikatoiminnolla.

Huoli ei ole täysin aiheeton. Nuoret viettävät nykyään tuplasti enemmän aikaa erilaisissa sosiaalisen median kanavissa kuin yli 25-vuotiaat. Tämä voi johtaa siihen, että tarkkaavaisuus pätkii useiden yhtäaikaisten ärsykkeiden ristipaineessa.

Vaikutuksen voi huomata esimerkiksi siinä, että yhä useampi yliopisto-opiskelija hakeutuu ADHD-tutkimuksiin.

Suurin osa suomalaisista, yli 90 prosenttia, käyttää älypuhelinta päivittäin. Noin kuusi kymmenestä Teknologiayhtiö Qvikin kyselyyn vastanneista rajoittaa älypuhelimen käyttöä joillain omilla säännöillä ja miltei puolet on viimeisen vuoden aikana pyrkinyt selvästi vähentämään digitaalisten palveluiden käyttöä.

Silti vain 4 prosenttia vastaajista hyödyntää älylaitteiden sovellusten aikarajatoimintoja, kuten ruutuaikaa.

Yleisempää on se, että ruutuaika asetetaan lapsille kuin itselleen. Lastenkin kohdalla päivää kohden määritelty ruutuaika ei läheskään aina toimi. Lapset ja nuoret kokevat annetun ruutuajan lähes aina liian lyhyeksi. Niinpä vanhemman kanssa neuvottelemalla voi aikaa saada usein lisää.

Yllättävän harva suomalainen hyödyntää älylaitteissaan niiden omia aikarajatoimintoja. Yleisempää on tehdä laitteiden käyttämisestä sopimuksia itsensä kanssa. Tällöin jää kuitenkin aivan liian paljon vapauksia tehdä säännöistä poikkeuksia ja poikkeuksien poikkeuksia.

Lopputuloksena ruutuaika ei useinkaan vähenny juuri lainkaan.