S- ja K-ryhmien osuus kasvoi entisestään

Noin 82 prosenttia. Niin isoksi on kasvanut kahden suurimman ryhmän osuus Suomen päivittäistavaramyynnistä. Arkisemmin sanottuna ruokakaupasta.

S-ryhmän markkinaosuus kasvoi Nielsenin tilastojen mukaan viime vuonna puoli prosenttiyksikköä, ja nousi 46 prosenttiin. Ässän nousu alkoi 1990-luvun alussa ja on jatkunut hämmästyttävän vakaana.

K-ryhmän markkinaosuus kasvoi viime vuonna prosentin, ja oli 36 prosenttia.

Kahden kauppa ei tässä tapauksessa ole kolmannen korvapuusti. Suomalaisia kaupan jättejä kirittämään tullut saksalainen Lidl vahvisti sekin hieman asemiaan.

Lidl on reilun 9 prosentin markkinaosuudellaan edelleen kaukana S- ja K-ryhmien takana. Kasvu näyttää jatkuvan ja Lidl avaa yhä uusia myymälöitä.

Kaikkien muiden päivittäistavarakauppojen myynti on siis yhteensä vain 9 prosenttia koko markkinasta. Silti tähänkin ryhmään mahtuu vahvoja toimijoita, esimerkiksi Tokmanni-konserni ja Pick N Pay, joka haastaa Raumalla ja Porissa tiukasti ”vanhaa valtaa”.

Kilpailun puutteesta suomalaista ruokakauppaa ei oikein voi moittia. Tämä on helppo näyttää toteen jo hintakehityksellä. Viime vuonna sekä ruuan että käyttötavaran hintaindeksi laski suomalaisissa kaupoissa keskimäärin prosentin verran.

Vain alkoholijuomien ja tupakan hinnat nousivat reippaasti, mutta siihen syynä olivat valtion toimet eli veronkorotukset.

Ketjujen sisällä rahavirrat kulkivat uudella tavalla. Sekä S-ryhmän Prismojen että K-Citymarketien myynnin kasvu oli yli neljä prosenttia. Kaupan aukiolorajoitusten purkaminen näyttää hyödyttäneen eniten hypermarketteja.

Pienimmissä ruokakaupoissa myynti laski viime vuonna liki 7 prosenttia. Kehittyvä kauppa -lehden mukaan pieniä kauppoja lopetettiin yli 220, mikä on eniten 20 vuoteen.

Tämä selittyy osin sillä, että Kesko osti heikosti kannattaneen Suomen Lähikaupan myymälät. Kaikkia entisiä Valintataloja ja Siwoja ei muutettu K-marketeiksi, vaan pantiin kiinni.

”Kaupan aukiolorajoitusten purkaminen hyödyttää eniten hypermarketteja.”