Jos yhdessä sovitut säännöt eivät ole hyvät, pitää niitä voida yhdessä myös muuttaa.
Kyse on tietysti Satakunnan hyvinvointialueesta ja siitä, kenellä lopulta on päätäntävalta. Ei ainakaan aluevaltuustolla, eikä ainakaan palveluverkosta, on alkanut näyttää.
Tilannetta yrittää muuttaa 40 aluevaltuutettua omassa aloitteessaan. Siinä he pyytävät korjausta hyvinvointialueen hallintosääntöön.
Päätökset palveluverkosta halutaan nimenomaan aluevaltuuston nuijan alle. Vielä toistaiseksi palveluiden saatavuudesta määrää aluehallitus.
Aloitteen vahvuus on, että sillä on hyvänkokoinen enemmistö 69 päättäjän aluevaltuustosta takanaan.
Laki hyvinvointialueesta sanoo, että aluevaltuusto on kutsuttava koolle, jos vähintään neljäsosa valtuutetuista sitä pyytää tietyn asian käsittelyä varten.
Pykälän perusteella päätäntävalta siis voisi siirtyä korkeimmalle tasolle eli aluevaltuustolle.
Toisaalta talousarviokäsittely on edessä, joten sitäkin kautta voisi olla mahdollista vaikuttaa palveluverkkoon.
Jos aluevaltuusto todella saa vallan aluehallitukselta, asettaa se totta kai päätöksenteolle ison haasteen.
Miten uudistaa kokonaisuutta, jos se tehdään pala palalta?
Hyvinvointialueella on 27 sosiaali- ja terveyskeskusta.
Palveluverkkoselvityksen loppuraportissa maakuntaan jäisi enää 6 vastaavaa. Vuodeosastoja olisi enää Porissa ja Raumalla.
Miten käytännössä päätöksenteko järjestettäisiin?
Saisiko aluevaltuutettujen lauma eteensä tipoittain lakkautuspäätöksiä hyväksyttäväksi tai hylättäväksi?
On selvää, että ratkaisuja on sujuvampi nuijia valtuustoa pienemmässä aluehallituksen kokoonpanossa, joka sekin on 16-jäsenisenä lopulta kooltaan melko iso.
Aluevaltuuston kokouksista saattaa muodostua taistelutantereita, joissa kyläpolitiikka ja puoluepolitiikka sekoittuvat vaikeasti ratkaistavalla tavalla.
Huhut kertovat, että jo nyt päättäjien joukossa on keskinäisiä henkilösuhteita, jotka ovat menossa politiikan takia solmuun.