Saaristomeren rehevöitymisen syyt ovat osin historiallisia, ne pitäisi poliitikkojenkin tietää

Turun Sanomissa 23.10.2022 olleessa mielipidekirjoituksessa mm. poliitikot Maria Ohisalo ja Kai Mykkänen pohtivat Saaristomeren ”pelastamismahdollisuuksia”. He vetosivat yhteistyöllä saavutettaviin tuloksiin mutta käänsivät katseensa saman tien maatalouden fosforipäästöihin. Lukijalle annetaan yksiselitteinen valheellinen kuva, että Saaristomeren huono tila johtuu vain maatalouden päästöistä.

Saaristomeren tilaa voidaan jonkin verran parantaa, mutta ensin tulee tiedostaa rehellisesti syyt, jotka saaristoaluetta tulevaisuudessakin kuormittavat.

Kerron kuusi ”unohdettua” syytä!

Ensinnäkin Saaristomeren rikkonainen vesialue on matala, keskisyvyys on vain 23 metriä. Alueella on yli 40 000 saarta. Mantereen lähellä on runsaasti hyvin matalia ranta-alueita, lahtia, salmia, joissa kaislat, kortteet ja muut kosteikkokasvit viihtyvät. Rehevyystilanne on muuttunut sadassa vuodessa merkittävästi.

Ennen saarissa oli paljon maatalous- ja kalastusasutusta. Karja laidunsi rannoissa ja söi valtaosan vesikasveista. Kortteita ja kaisloja myös niitettiin talven käyttöä varten. Nyt rantakasvillisuus kuolee syksyn pakkasiin ja lahoaa vesistöön. Mikrobit kompostoivat nämä valtavat massat ja vesistöön pääsee liukoisia ravinteita.

Toiseksi edellä kuvattua rantojen rehevyyttä lisää maannousema. Rannikkoalueet madaltuvat ja varsinaisen Itämeren virtaukset heikkenevät entisestään sisäsaaristossa.

Kolmanneksi näissä ”sisävesimäisissä” laajoissa rantavesissä viihtyy nykyisin mittava särkikalakanta. Erityisesti lahnat ja lajin lähisukulaiset syövät valtavasti kaislikkojen läheistä pohjamutaa ja ulostavat syödystä massasta valtaosan. Kalan suolisto prosessoi hapoilla syödyn massan ja myös mukana olevat ravinteet (esim. fosforin) liukoisiksi, kasveille ja mikrobeille käyttökelpoisiksi.

Neljäs Saaristomeren rehevöitymistä lisäävä suuri tekijä on kaupunkien ja kuntien ”puhdistetut” jätevedet, joita lasketaan joka sekunti laskujokiin. Puhdistamoille johdettu vesimäärä ohjataan puhdistusprosessin jälkeen luonnonvesistöön. ”Puhdistetussa” vedessä fosforia saa olla 0,1 – 0,7 mg litrassa. Saaristomereen laskeviin jokiin johdetaan vuosittain siis tonneittain liukoista fosforia.

Viidenneksi ravinteikkaita vesiä kulkeutuu myös merivirtojen mukana Saaristomeren alueelle muualta Itämereltä merivirtojen mukana.

Kuudenneksi nostan esiin vesiliikenteen. Moninainen vesiliikenne on juuri Saaristomeren alueella mittavaa. On kansallista ja kansainvälistä vapaa-ajan veneilyä, yhteysliikennettä ja rahti- ja matkustajalaivat vaikuttavat meriluontoon reiteillään. Myös puolustusvoimat ja viranomaisvalvonta liikkuvat merkittävästi Saaristomerellä.

Kaikki veneiden ja laivojen jätevedet eivät valitettavasti päädy satamien keräilytankkeihin. Vapaa-ajan asumista kymmenissä tuhansissa saarten mökeissä en pidä merkittävänä tekijänä Saaristomeren rehevöitymisessä, luonnon monimuotoisuuteen se vaikuttaa varmasti hyvässä ja pahassa.

Maataloudella on varmasti joku merkitys, mutta se on vain pieni osatekijä. 

Jukka Tuori

agronomi, MMM