Viime vuoden lopulla tässäkin lehdessä kirjoitettiin useamman kerran Suomea uhanneesta sähköpulasta. Todellinen vaara oli, että sähkön jakeluun voisi tulla katkoksia.
Niin kävisi, jos olisi kunnolla pakkasta, sähköä ei saataisi siirrettyä Ruotsista tai Olkiluoto 3:n käyttöönotto myöhästyisi.
Kaksi kolmesta riskistä ei toteutunut. Talvesta tuli hyvin leuto ja siirtoverkot pelittivät.
OL3:sta sen sijaan ei paljon apua ollut. Koekäytön loppusuoralla tekniset ongelmat ovat seuranneet toistaan. Kun uusi ydinvoimala lopulta alkaa tuottaa säännöllisesti atomisähköä, on talvi jo takana.
Kriisin välttämisessä auttoi merkittävästi se, että suomalaiset oppivat säästämään sähköä.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan suomalaiset ovat käyttäneet talvikuukausina selvästi vähemmän sähköä kuin viime vuonna samaan aikaan.
Erityisesti joulukuulle ajoittuneiden tiukempien pakkasjaksojen aikana suomalaisten sähkönkäyttäjien vastuullisella toiminnalla oli aivan keskeinen merkitys sähkön riittävyyden kannalta, Fingridin käyttötoiminnasta vastaava johtaja Tuomas Rauhala kehui.
Suurimmillaan pudotus oli marras-joulukuussa, peräti kymmenisen prosenttia. Tammi-helmikuussa kulutus väheni edellisvuodesta viitisen prosenttia.
Mainittakoon vielä, että nuo luvut ovat lämpötilakorjattuja eli kyse on todellisesta säästöstä.
Kulutuksen vähennyksen määrää voi hahmottaa vaikka vertaamalla siihen OL3:een. Sen tuotanto tulee kattamaan noin 14 prosenttia Suomen sähköntarpeesta.
Olemmeko laiskistumaan päin sähkötalkoissa? Siihen suuntaan kantaverkkoyhtiön tilastoluvut viittaisivat.
Selitys voi löytyä sähkön hintakehityksestä.
Kun Fingrid alkoi viime elokuussa varoitella sähköpulasta, pörssisähkö maksoi keskimäärin 32 senttiä. Marras-joulukuussa pörssihinta oli yli 25 sentin tasolla.
Tammi-helmikuussa pörssisähkö maksoi enää keskimäärin alle 9 senttiä kilowatilta.