Sairaanhoitajapula alkaa jo opiskeluvaiheessa

Vajaa neljännes sairaanhoitajaopiskelijoista kertoo harkitsevansa alanvaihtoa jo opiskeluaikanaan. Menetämme osan sairaanhoitajista jo ennen kuin he ehtivät edes aloittaa hoitajapulan vaivaamassa työelämässä. Sairaanhoitajaliiton opiskelijakyselyn tulokset (2019) ovat muutenkin hälyttävää luettavaa. Merkille pantavaa on myös se, että tulokset toistuivat lähes samoina jo liiton edellisessä (2017) kyselyssä.

Yli puolet Sairaanhoitajaliiton tuoreimpaan opiskelijakyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että lähiopetusta on liian vähän, ja se kohdistuu vääriin asioihin. Opiskelijat haluavat lisää lähiopetusta ammatillisissa aineissa, kun taas yleissivistävät opinnot voi heidän mielestään suorittaa verkko-opintoina.

Potilasturvallisuudenkin kannalta tuntuu täysin perustellulta, että lähiopetukseen toivotaan enemmän työn kannalta tärkeitä taitoja kuten katetrointia, kanylointia ja pistotekniikoita. Lisäksi opiskelijat haluavat enemmän lähiopetusta esimerkiksi hoidontarpeen arvioinnista ja lääkehoidosta sekä epidemiologiasta, anatomiasta ja fysiologiasta. Sen sijaan kieli- ja viestintäopinnot, atk-taidot, lakiasiat, johtaminen sekä liiketoiminnan ja yrittäjyyden opetus soveltuvat opiskelijoiden mielestä hyvin verkko-opintoina suoritettaviksi kokonaisuuksiksi.

Opiskelijat kritisoivat voimakkaasti myös harjoittelujaksojaan: työelämän resurssit eivät riitä opiskelijoiden ohjaamiseen, mikä näyttäytyy huonona kohteluna. Koska lähes puolet sairaanhoitajaopinnoista tapahtuu harjoittelussa, opiskelijoiden kritiikki on otettava hyvin vakavasti.

Kyselyn tulokset ovat kiistattomat, ja ilmenneet epäkohdat on korjattava pikimmiten. Opiskelijoiden kaikkoaminen alalta on estettävä.

Näillä pääsee alkuun: Sairaanhoitajan ammatillisiin aineisiin on lisättävä kasvokkain tapahtuvaa lähiopetusta ja käytännönläheistä simulaatio-opetusta. Yleissivistävät opinnot voidaan sen sijaan muuttaa verkossa opiskeltaviksi.

On myös välttämätöntä, että opiskelijoita harjoittelussa ohjaavat sairaanhoitajat saavat koulutuksen. Heidän tulee myös vaatia sitä itse. Lisäksi työnantajan pitää huolehtia siitä, että opiskelijoiden ohjaamiseen on tarpeeksi työaikaa. Onnistunut käytännön harjoittelu turvaa opiskelijoiden ammatillisuuden ja ammatti-identiteetin kehittymisen.

Tällä hetkellä opiskelijat aloittavat työelämänsä tilanteessa, jossa he kokevat, että eivät ole opiskelujensa aikana saaneet tarpeeksi valmiuksia työelämään. Näin ei voi jatkua.

Nina Hahtela

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja