Saisiko olla kuppi kahvia?

Suomalaiset ovat yhä maailmanmestareita kahvin kulutuksessa. Viime vuonna paahdettua kahvia nautittiin Suomessa yli yhdeksän kiloa henkeä kohden.

Vaikka kahvia ryystettiin melkomoinen litramäärä, supistui kahvin kokonaismarkkina noin seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Etätöiden lisääntymisen ja ravintolasektorin rajoitusten myötä kulutus kotona kasvoi, mutta se ei kompensoinut täysin kodin ulkopuolisen kulutuksen laskua.

Kahvi kuuluu Suomessa itsestään selvänä osana erilaisiin tilanteisiin, kuten ajatusten vaihtoon työkavereiden kanssa, ystävien tapaamisiin, sukujuhliin ja kyläilyihin. Koronavuonna nämä sosiaaliset tilanteet ja tapahtumat vähenivät tai jäivät toteuttamatta, mikä näkyi myös kahvin kokonaiskulutuksessa.

Kahvihampaan kolotuksesta kärsivää suorastaan hemmotellaan, sillä valittavana on aiempaa enemmän vaihtoehtoja.

Uudet tuotteet ja valmistustavat monipuolistavat kahvikulttuuria ja kahvin käyttötapoja.

Erilaisten paahtojen rinnalla esimerkiksi etätyöpäivän lomassa nautitaan nyt myös pika- ja kapselikahveja tai kokonaan kofeiinitonta kahvia.

Kahvi on meille tärkeä asia. Siksi myös valmistajat haluavat pitää hyvää huolta kahvista, ja kahvikupillisten eteen tehdään paljon työtä.

Vastuullinen ja kestävä viljely, viljelijän toimeentulon turvaaminen, hävikin vähentäminen kahvin paahtamisen ja valmistuksen yhteydessä, kuljetusten hiilijalanjäljen pienentäminen ja pakkausten kierrätettävyys ovat esimerkkejä jatkuvasta vastuullisuustyöstä.

Vesien ja maaperän suojelu, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen huomioidaan tuotteiden koko elinkaaren ajan sekä kaikkien toimintojen arvoketjussa.

Vastuulliseen toimintaan kuuluu myös ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen.

Maailmassa on noin 25 miljoonaa kahvinviljelijää. Raakakahvia Suomeen tuotiin viime vuonna reilu 60 miljoonaa kiloa pääosin Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.