Saksan energiakäänne käy kuluttajalle kalliiksi

Liittokansleri Angela Merkel (vas.) ja varaliittokansleri, talous- ja energiaministeri Sigmar Gabriel (kesk.) ovat Saksan energiapolitiikan keskeisiä linjaajia.
Liittokansleri Angela Merkel (vas.) ja varaliittokansleri, talous- ja energiaministeri Sigmar Gabriel (kesk.) ovat Saksan energiapolitiikan keskeisiä linjaajia. Kuva: Tobias Schwarz

Saksa aloitti nykyisen energiapolitiikkansa, energiewenden, reilut viisi vuotta sitten. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonepäästöjä on määrä vähentää 80-95 prosenttia ja uusiutuvan energian osuus nostaa 60 prosenttiin.

Puolisen vuotta Saksan uuden energialinjauksen julkistamisen jälkeen Japanin Fukushimassa sattui ydinvoimalaonnettomuus. Saksa päätti nopeuttaa ydinvoimasta luopumistaan. Takaraja tuotiin vuoteen 2022.

Monet hehkuttavat Saksaa energiapolitiikan mallimaana.

Saksan energiakäänne on valtava ponnistus. Sitä voi verrata Saksojen yhdistymiseen tai jopa Saksan jälleenrakentamiseen toisen maailmansodan jälkeen.

Suuri suunnitelma muuttuu käytännöksi. Tuulivoiman ja aurinkoenergian osuus lisääntyy jyrkästi. Energiayhtiöt pakotetaan ostamaan kaikki pientuotanto, ja takuuhintaan, joka on selvästi markkinahintaa korkeampi.

Energiakäänteen edellyttämät uudet voimalat ja sähköverkot ovat tähän mennessä maksaneet saksalaisille jo noin 170 miljardia euroa. Vuosikustannusten arvioidaan vielä nousevan.

Saksan ympäristöministeriö arvioi, että vuoteen 2050 mennessä rahaa palaa biljoona euroa eli tuhat miljardia. Se on valtavan paljon rahaa jopa suurelle ja rikkaalle Saksalle. Toki rajut investoinnit voivat maksaa itsensä ajan kanssa takaisin. Siitä ei kuitenkaan ole takeita.

Lisälaskun kuittaavat veronmaksajat. Saksassa kotitaloudet maksavat sähköstään tuplasti sen minkä suomalaiset: lähes 30 senttiä kilowattitunnilta.

Teollisuus ei osallistu energiakäänteen kustannuksiin. Saksan hallitus vapautti teollisuuden ylimääräisistä energiakuluista, jotta maan kilpailukyky säilyisi.

Suurempi ongelma energiakäänteessä on, ettei se toimi. Kasvihuonepäästöt eivät Saksassa vähene. Ne ovat edelleen samalla tasolla kuin viisitoista vuotta sitten.

Selitys on kivihiilen käytön lisääntyminen. Tämä johtuu hiilen halvasta hinnasta ja päästökaupan toimimattomuudesta.

Kun Saksan viimeisetkin ydinvoimalat suljetaan, hiiltä on pakko polttaa nykyistäkin enemmän. Sähkön varastointi isossa mittakaavassa kun on edelleen teorian asteella.

”Lisälaskun kuittaavat veronmaksajat. Saksassa kotitaloudet maksavat sähköstään tuplasti sen minkä suomalaiset.”