Salaliittoteoriat eivät rehota Suomessa

Elämme erikoista totuudenjälkeistä aikaa. Faktat näyttävät välillä painavan vähemmän kuin kuulo- ja luulopuheet.

Keskustelussa voidaan hyvin rinnastaa asiantuntijoiden tutkimustuloksiin perustuvat näkemykset ja jonkun yksittäisen ihmisen ajatukset.

Sitten on vielä näitä poskettomia salaliittoteorioita, joihin kumma kyllä jotkut tuntuvat uskovan.

Noin hulluksi maailma ei ole mennyt. Ei ainakaan, jos uskomme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Jonas Sivelää. Lännen Median haastattelussa hän toppuutteli mielikuvaa salaliittojen ryöpystä Suomessa.

Huoli salaliittoajattelun yleistymisestä on selvästi kasvanut – mutta tutkimusten mukaan salaliittoajattelu ei kuitenkaan rehota maassamme.

Sivelä saattaa olla vaikka oikeassa.

Ainakin hän on tutkimustyössään perehtynyt salaliittoteorioihin, ja hän on julkaissut aiheesta kirjan Kaiken takana on salaliitto.

Epäluulo herää herkemmin, jos ihmiset eivät luota vallanpitäjiin ja viranomaisiin.

Ikävä kyllä, kaikissa maissa ne eivät välttämättä luottamuksen arvoisia olekaan. Mutta kun Suomesta puhutaan, voitaneen todeta, että järjestelmään voi isossa kuvassa edelleen luottaa.

Suomalaiset luottavat muun muassa THL:ään, vaikka se on koronakriisin aikana tehnyt vääriäkin arvioita. Fiksut kansalaiset ymmärtävät, ettei niin ole tehty tahallisesti.

Sivelä viittaa keväällä tehtyyn tutkimukseen, jonka tuloksia ei vielä ole julkaistu. Mikään ei viittaa siihen, että ihmisten luottamus THL:ään olisi koronan aikana romahtanut.

Saman voi päätellä myös rokotustilastoista. Selvä enemmistö meistä haluaa saada koronapiikin, vaikka rokotteet ovat uudenlaisia ja nopeasti kehitettyjä.

Salaliittoajatukset lienevät suunnilleen yhtä vanhoja kuin ihmiskunta. Siemenet itävät, koska oikeita salaliittoja on toki ollut maailman sivu, isompia ja varsinkin pienempiä.

Ja kun joku epäilys vilpistä on osoittautunut todeksi, niin miksei joskus jossain muuallakin? Pieni ja hyvä vastaan iso ja paha -tarina houkuttaa ihmisiä kummasti.