Sauna on melkoinen energiasyöppö

Asumisen ja energian osuus kotitalouksien hiilijalanjäljestä on noin 30 prosenttia. Puhtaat teknologiat ja energiatehokkuuspalvelut auttavat asumisen ilmastovaikutusten vähentämisessä, mutta muutos ei tapahdu itsestään.

Vaikuttavien ilmastotekojen taustalla on aina vahvasti ymmärrys omasta kulutuksesta.

Valtaosalle ihmisistä energian säästäminen tarkoittaa pieniä tekoja. Siitä huolimatta esimerkiksi sähkönkulutustaan seuraa aktiivisesti vain harvat kotitaloudet, vaikka erilaisia maksuttomia online-seurantapalveluja on jo nyt saatavissa moneen lähtöön.

Yhä useampi kuluttaja valitsee uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön, mikä pienentää merkittävästi asumisen ilmastovaikutuksia.

Erityisesti kotitaloudet, joissa tilojen ja käyttöveden lämmitystä hoidetaan sähköllä, hyötyvät tarkasta kulutusseurannasta ja kulutuksen ajallisesta siirtämisestä sähkön tuotantotilanteen mukaan.

Suomalainen elämänrytmi näkyy valtakunnallisesti kulutuspiikkeinä aamulla ja illalla, jolloin kodeissa on enemmän elämää ja aktiviteetteja.

Jotta puhtaasti tuotettu sähkö riittää, kulutuspiikkejä pitää loiventaa.

Ihmisten tulisikin oppia käyttämään sähköä silloin, kun sitä on paljon tarjolla. Laitteita ei silti tule napsutella päälle ja pois kellon kanssa, vaan sen hoitaa esimerkiksi automaatio.

Suomalaisille tärkeä sauna on hyvä esimerkki siitä, miten energiankulutusta voi pienentää. Sähkösaunan lämmitys näkyy nimittäin selvänä piikkinä sähkölaskussa.

Energiataloudellisin saunan lämpötila on 70–80 astetta. Saunan lämmittäminen 100 asteeseen nostaa sähkönkulutusta jopa 20–30 prosenttia.

Kaikkein turhinta tuhlausta on saunan pitäminen lämpimänä tyhjillään.

Jos sauna on päällä turhaan 10 minuuttia, se merkitsee kymmentä tuntia vuodessa hukkakulutusta. Tuolla hukkasähkön määrällä voisi pyörittää esimerkiksi astianpesukonetta kerran päivässä lähes puoli vuotta. Saunaan kannattaakin siis mennä heti, kun se on valmis.