Se on vale, että karjanlannalla voi korvata lannoitteet

Tällaisen valeuutisen lanseerasi tutkija Olli Niskanen toukokuun puolivälissä. Viestintäoperaatioon saatiin mukaan koko Suomen mediakenttä. Yle uutiset antoi ”mullistavalle tiedolle” runsaasti ruutuaikaa. Uutisointiryöppyyn sotkettiin myös virheellistä tietoa biokaasusta ja sen hyödyntämättömyydestä. Niskanen voi olla tyytyväinen, hän sai julkisuutta ja bluffi meni täydestä.

Karjanlannalla voitaisiin korvata ”keinolannoitteet” Suomessa. Aloitan siitä jutun hämäyksestä, että annettiin ymmärtää, ettei karjalantaa käytetä peltojen lannoittamiseen täysimääräisesti. Suomessa on kaskiviljelyn jälkeen, kun peltoviljely on vähitellen kehittynyt, käytetty jokainen karjalantagramma peltokasvien ja puutarhojen ravinnelähteenä. Niskanen korosti täysin valheellisesti, että karjanlannalla voitaisiin korvata lannoitteet. Ei voida! Karjanlantaa riittää vain osalle pelloista ja lannoitteilla joudutaan kattamaan valtaosa peltoviljelyn kasvusta.

Huomioitavaa on se, että viestintätemppu meni täydestä toimittajakuntaan ja suureen yleisöön. Katsojat ja lukijat olivat tyytyväisiä, että ”keinolannoitteista” voidaan luopua. Vain allekirjoittanut uskaltaa haastaa Niskasen väitteet. Huittisissa on käytettävissä paljon lantaa. Se käytetään tarkasti säädösten mukaan peltojen ravinnelisäykseen, jota kasvien kasvu vaatii. Silti täällä tarvitaan merkittävästi teollisia lannoitteita.

Kertaan vielä, että Suomessa kotieläintaloudesta syntyvä karjanlanta (naudan-, sian-, kananlanta) käytetään ja on aina käytetty peltojen ja ryytimaiden ravinnelisäykseen. Tutkija Niskanen antoi taktisesti ymmärtää, että se hukataan jonnekin. Niskanen, minne maanviljelijät ovat arvokkaan ravinnelähteen piilottaneet? Karjanlantaa ei ole koskaan esim. viety kaatopaikoille.

Uutisoinnissa arvosteltiin myös sitä, miksi karjanlantaa ei käsitellä biokaasulaitoksissa. Ensinnäkin karjanlanta on biokaasulaitokseen raaka-aineena varsin laihaa energian suhteen. Eläin on itsessään biokaasulaitos, se ottaa syömästään rehusta (korsirehu, vilja) mahdollisemman tarkasti energian ja ravinteet omaa kasvua ja tuotantoa varten. Esimerkiksi Saksassa viljellään viherrehua esim. maissia biokaasulaitosten käyttöön. Näin saadaan prosessit toimimaan ja runsaasti biokaasua. Biokaasusta puhuvat nykyisin kaupunkilaiskansanedustajat, joilta puuttuvat alkeellisimmatkin käytännön tiedot. Jos biokaasutuotanto karjanlannasta olisi liiketoimintana ja sijoituskohteena kannattava, olisi laitoksia Suomessa runsaasti. Nyt niitä on kourallinen ja niiden kannattavuus on yhteiskuntajätteistä saatavien porttimaksujen varassa.

Jukka Tuori

MMM, agronomi