Signaaleja seurakunnasta seurakuntalaisille

Rauman seurakunnan kirkkovaltuusto joutui äänestämään kirkollisveron korottamisesta kokouksessaan 6.9.2018. Olen saanut olla mukana seurakunnan päätöksenteossa kuluvan valtuustokauden ajan ja ensimmäistä kertaa jokin asia kirvoitti valtuutettujen kesken kunnon debattia korotuksen puolesta ja sitä vastaan.

Olin itse, kuten valtaosa muistakin valtuutetuista, veroprosentin ennallaan pitämisen kannalla 1.25 prosentissa. Korotusta haikaili lähinnä valtuutettujen vasen laita. Vaikka vasen laita onkin perinteisesti lavea – mikä näkyi myös lopullisessa äänestystuloksessa – oli muutamat kommentit sen verran vastuuttomia, että niihin on puututtava.

Veroprosentin nostamatta jättäminen ei tule aiheuttamaan sellaisia sopeuttamistoimia, että kenenkään työpaikka seurakunnassa olisi sen vuoksi uhattuna. Lisäksi nyt vasta annettiin raamit, jonka mukaan talousarvioesitys tuodaan joulukuussa päätettäväksi.

Pidin kokouksessa lyhyen puheenvuoron, jossa muistutin veroprosentin korotuksella voivan olla negatiivinen vaikutus seurakunnan jäsenmäärään. Kirkosta eroamiseen vaikuttaa tietysti moni muukin asia, mutta väitän, että nykyään ihmiset ovat entistä valveutuneempia sen suhteen, millaista vastinetta he verorahoilleen kirkkoon kuuluessaan saavat. Tämän vuoksi on tarkkaan harkittava myös millaisen signaalin veronkorotus seurakuntalaisille antaa.

Veronkorotuspaine on uusi tilanne Rauman seurakunnassa, sillä seurakunnan talous on ollut hyvässä kunnossa ja on toki sitä edelleen. Edessä on kuitenkin mittavia investointeja, mikä tulee kurjistamaan taloutta. Seurakunnan strategiassa on lähdetty siitä, että veroprosentti pidetään nykyisellä tasolla vuoteen 2020 asti. En näe sellaisia syitä, miksei tavoitteessa voitaisi pysyä.

Nyt tarvitaan toimintojen ennakkoluulotonta uudelleen järjestelyä ja ideointia talouden pitämiseksi tasapainossa.

”Korotusta haikaili lähinnä valtuutettujen vasen laita.”

Lauri Heino